Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Korona-arki päiväkodeissa on sekavaa ja yhteinen linja puuttuu

Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenet kertoivat liiton tekemässä kyselyssä arjestaan tänä poikkeuksellisena aikana päiväkodeissa. Sen perusteella toimintaohjeet ovat olleet kovin sekavia ja yhteistä linjaa ei ole ollut. Työntekijöitä ei ole kriisin aikana informoitu riittävästi, ohjeita on tullut monelta taholta, eivätkä ne aina ole olleet toisiaan tukevia. Riskiryhmään kuuluvat työntekijät ovat kokeneet jääneensä heitteille epäselvien ja muuttuvien ohjeiden myötä. Lomautukset ja lomautusuhkan aiheuttama epävarmuus stressaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Ne kiristävät kaikkien pinnaa, työmotivaatio kärsii ja aiheuttaa eripuraa ja eriarvoisuutta. Toimeentulo ja taloudellinen pärjääminen ovat mahdollisen lomautuksen suurin huolenaihe. Lastenhoitajien hygieniaosaaminen on iso ja tärkeä asia tässä tilanteessa. Suojahanskat ja käsidesi ovat olleet ainoita työntekijöiden käytettävissä olevia suojaimia. Selkeimmät hygieniaohjeistuksessa tapahtuneet muutokset päiväkodeissa koskivat käsihygienian tehostamista ja muutoksia ruokailutilanteissa. Lastenhoitajien suurena huolena ovat kotona olevat, erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet ja heidän jaksamisensa. Syksy tulee olemaan haastava, jos ja kun arkeen palataan. Onko tuen tarve jatkossa entistä suurempi, saadaanko siihen silloin riittävästi resursseja? Varhaiskasvatushenkilöstö työskentelee normiaikanakin etulinjassa vastaanottamassa kaikenlaiset liikkeellä olevat virukset. Onkin kysytty ”olemmeko nyt päiväkodeissa koronasyöttejä?” Tulevan kesän ajalta pelkona on lomautusten alkaessa lapsiryhmien ja päiväkotien yhdistäminen. Henkilökuntaa heitellään paikasta toiseen. Kontaktit lisääntyvät koko ajan, vaikka niitä pitäisi minimoida. On selkeästi havaittu, että päiväkodeissa nyt läsnä olevat lapset ovat pysyneet terveinä, kun vähänkään sairasta tai vielä toipumassa olevaa lasta ei ole voinut päiväkotiin tuoda. Lasten kanssa on pyritty toteuttamaan mahdollisimman normaalia arkea ja turvallista päivärytmiä. Lasten keskustelualoitteet kuullaan ja niihin reagoidaan herkällä korvalla. Lasten toiveita voidaan ottaa enemmän huomioon ja esimerkiksi retkiä luontoon on kyetty tekemään enemmän. Lasten kanssa ulkoillaan paljon, jotta he jaksaisivat paremmin illan kotona. Muutos entiseen onkin lasten kannata tältä osin positiivinen. Kun lapsia on ollut läsnä vähemmän ja tilaa enemmän, heidän ajatuksensa ja toiveensa toiminnan suhteen on ollut helpommin toteutettavissa. Lasten osallisuus on kasvanut hurjasti. Pedagogiseen dokumentointiin on nyt ollut enemmän aikaa, samoin keskusteluun lapsista ja ryhmän toiminnasta. Kotona olevia lapsiakaan ei ole unohdettu, heihin on pidetty yhteyttä lukuisin eri tavoin, tarjoten toimintaa myös kotona oleville. Esimiehen roolin tärkeys on korostunut. Huonoimmillaan esimies ei ole ollut tavoitettavissa, häneltä ei ole saanut tukea ja tietoa lainkaan, tai työntekijä on jopa kokenut uhkailua tai kiristystä toisiin tehtäviin siirtämisellä. Parhaimmillaan esimiehen tuki koettiin kullanarvoiseksi. Viikoittaiset infot, tsemppiviesti, rauhallinen suhtautuminen, kannustaminen ja kiittäminen ovat auttaneet jaksamaan tänä vaikeana aikana. Toivottavasti tästä kaikesta löytyy myös jotain hyvää, esimerkiksi yhteisöllisyyden vahvistuminen ja toinen toisensa työn arvostus. Tilanne on luonut rutkasti myös uusia hyviä käytäntöjä ja toivotaan, että ne jäävät arkeen vielä koronan jälkeenkin. Eila Seppälä-Vessari Toiminnanjohtaja, Suomen Lastenhoitoalan Liitto