Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Merivartiosto on huomannut veneilykulttuurin muutoksen: "Perusasiat eivät ole kaikilla hallussa"

Veneilykulttuurin muuttumisesta on puhuttu sen jälkeen, kun kaksi veljestä menehtyi purjeveneen ja moottoriveneen törmäyksessä Airistolla viikko sitten lauantaina. Veneilykulttuuriin otti kantaa muun muassa pääministeri Antti Rinne , joka kertoi toimittajille keskiviikkona, että vesiliikennesäännöt näyttävät joiltain merillä unohtuvan. Länsi-Suomen merivartioston rikostorjuntayksikön päällikkö Jari Nieminen on huomannut muutoksen veneilykulttuurissa. – Olen huomannut vesillä merimiestaidon puutetta. Perusasiat eivät ole kaikilla hallussa. Ehkä se johtuu siitä, ettei harrastus periydy vanhemmalta lapselle niin kuin ennen. Johtokeskuksessa työskentelevä meripelastusjohtaja Tomi Maunu kertoo, että johtokeskukseen tulee puheluita vesillä liikkuvilta aikaisempaa enemmän. – Meille tulee puheluita viikoittain. Niissä esimerkiksi mökkiläinen ilmoittaa törttöilystä vesillä. Puheluita tulee esimerkiksi vesiskoottereista ja ylinopeutta ajavista veneistä. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen päivystävä perämies Henri Grahn on myös huomannut muutoksen merenkulussa. – Ilmasta katsottuna veneitä näyttää liikkuvan enemmän kuin aikaisemmin. Viranomaisen läsnäolo tärkeää Rajavartiolaitoksen Nieminen, Maunu ja Grahn sanovat, ettei mahdollinen veneilykulttuurin muutos näy tehtävien määrässä. Tämä voi Maunun mukaan johtua siitä, että yleensä silloin kun merivartioston yksikkö on paikalla, ihmiset käyttäytyvät hyvin. Osaltaan siksi merivartiosto partioi nykyään vesillä aikaisempaa enemmän. Vuonna 2018 merivartiosto lakkautti Kaskisen, Kalajoen ja Kemin asemansa. – Olemme lisänneet partiointia. On hyvä, että viranomaisen läsnäolo vesillä lisääntyy, eikä olla enää asemalla odottelemassa keikkaa, Merivartioston apulaiskomentaja Petteri Partanen selittää asemien vähentämistä. Eniten aluksia on liikkeellä kesäaikaan. Meripelastusjohtaja Maunu kertoo, että vilkkaimpia Länsi-Suomen merivartioston alueen veneilypaikkoja ovat Naantali, Nauvo ja Airisto sekä huvivenesatamien läheisyydet. Kesätapahtumat lisäävät edelleen vesillä liikkuvien määrää. Kesän kiireydestä kertoo se, että Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Turun tukikohdalla on noin 300 tehtävää vuodessa, joista kaksi kolmasosaa on kesällä. Tosin niistä meripelastustehtäviä on Grahnin mukaan enintään yksi kolmasosa. Tärkein yksittäinen merivartioston tehtäviä lisäävä tekijä on lämmin sää. – Mitä lämpimämpää kesällä on, sitä enemmän on veneilijöitä liikkeellä, ja mitä enemmän veneilijöitä on liikkeellä, sitä enemmän tehtävämäärät kasvavat, Maunu kertoo. Vinssaamalla ylös vedestä Merivartioston ydintehtäviin kuuluvat meripelastus ja rajaturvallisuuden varmistaminen. Pelastusta hoidetaan myös esimerkiksi Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen helikoptereiden avulla. Onnettomuuteen joutuneet voidaan pelastaa helikopteriin esimerkiksi vinssaamalla. Vinssauksessa ihminen nostetaan helikopteriin vaijerin ja pintapelastajan avulla. Päivystävä perämies Grahn oli mukana viime kesänä sattuneessa Turun saariston veneonnettomuudessa, joka oli samantyylinen kuin viikko sitten henkiä vienyt törmäys. Silloin loukkaantuneet vinssattiin kopteriin. – Kuljetimme loukkaantuneet Tyksiin. He selvisivät hengissä. Mielestäni työssä parasta on se, että pystyy auttamaan. Voi olla hyödyksi.