Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tuomiot USA:ssa sekä ankaria että häilyviä

Kirves-Koljonen eli maalari Toivo Koljonen oli viimeinen siviilirikoksesta kuolemaan tuomittu. Hänet ammuttiin vuonna 1943. Hän oli tehnyt Huittisten Karhiniemellä kerralla kuusi murhaa. Koljoselle luettiin kuusi kuolemantuomiota. Meillä poistettiin sodanaikainenkin kuolemanrangaistus vuonna 1972. Sitä käytetään osapuilleen 70 maassa noin 200:sta. Ahkerin teloittaja on Kiina. Koko USA:n alueelle säädettiin vuonna 1988 kuolemantuomio, jos kyse on niin sanotusta liittovaltion rikoksesta. Sitä käytetään myös 29 osavaltiossa 50:stä ja asevoimissa. Teloituksia toteutetaan parikymmentä vuodessa. Kanada luopui kuolemanrangaistuksesta vuonna 1976 ja Iso-Britannia vuonna 1969, mutta enemmistö briteistä ottaisi sen takaisin. Elinkautisia meilläkin tuomitaan. Niiden pituus on 14–15 vuotta. Pisin on kestänyt 22 vuotta. Vapautunut tappoi kuukauden kuluttua miehen. Vapun alla tuomittiin sarjakuristaja Michael Penttilä elinkautiseen neljännestä henkirikoksestaan. Ensimmäinen uhri oli oma äiti 1980-luvulla. Samaan aikaan savolainen Mia-Melica Meklin sai 9,5 vuotta taposta sekä ruumiin paloittelusta ja polttamisesta. Tauno Luukkala tuomittiin aikoinaan avovaimonsa taposta käräjillä elinkautiseen, jonka hovi lyhensi 10 vuoteen. Ensikertalainen istui viisi. Yhdysvalloissakin voi vapautua elinkautisesta ehdonalaiseen, mutta jos tuomiossa on täsmennys "no parole", sitä ei voi edes anoa. Pennsylvaniassa elinkautinen on aina ehdoton, eikä Michiganissa voi murhasta tuomittu pyrkiä ehdonalaiseen. Louisiana puolestaan tuomitsee lapsen murhaajat pääsääntöisesti kuolemaan. Valamiehistö eli jury ratkaisee syyllisyyskysymyksen joissakin maissa. Englannissa siihen kuuluu 12, USA:ssa 6–12 maallikkoa. Jury voi myös itse ehdottaa vaikkapa kuolemantuomiota. Maallikot aiheuttavat joskus yllätyksiä. Vuosien tutkinnan jälkeen saatiin Pohjois-Carolinassa todisteet vuonna 2005 tapahtuneesta murhasta: mies oli ampunut raskaana olleen vaimonsa. Odotettiin varmaa ehdotonta elinkautista, mutta päätös juuttui äänestykseen, tulos 11–1. Yksi maallikko mitätöi oikeudenkäynnin, eikä uutta tullut. Mies teki sopimuksen: sai sanoa olevansa syytön, mutta hyväksyi todisteet. Tämän härdellin tuloksena oli "vain" 10 vuotta. USA:ssa yritetään saada muun muassa kuristajat "pois kadulta" ja tuoda oikeutta uhrin omaisille. Tässäpä muutama esimerkki: Wisconsinissa nuori mies varasteli vuonna 2011 naisten alusvaatteita ja tappoi yhden naisen. Osavaltion kovin rangaistus, ehdoton elinkautinen. Tennesseessä nuori mies ampui toissa vuonna entisen tyttöystävänsä. Vähintään 51 vuotta. Michiganissa nainen ampui miehensä vuonna 2014 salatakseen pelivelkansa. Ehdoton elinkautinen. Alaskassa mies raiskasi ja tappoi nuoren opiskelijanaisen. Hänet tuomittiin DNA:n avulla 17 vuoden kuluttua. Taposta 99 ja raiskauksesta 25 vuotta. Ohiossa kaksi henkilöä tappanut mies sai vuonna 2001 kaksi kuolemantuomiota. Apurillekin napsahti 30 vuotta. Kaliforniassa mies tappoi raskaana olleen vaimonsa. Odottaa teloitusta. Vertailun vuoksi: Britanniassa pikku tytön murhaaja sai elinkautisen, josta on istuttava ainakin 37 vuotta. Kanadassa afgaanimies "kunniamurhasi" kaksi henkilöä. Vähintään 27 vuotta. Mitä kovemmat rangaistukset, sitä traagisemmat ovat virheiden seuraukset. Tuomiovarmuus nousi uudelle tasolle DNA:n (solujen perinnöllisyyttä välittävä aine) avulla. Se keksittiin 1952–1953. Käyttötekniikka vakiintui vuonna 1984. Onneksi juuri USA:ssa on säilytetty "suljettujen" juttujen todisteita, joista vuosikymmenienkin päästä on kaivettu DNA:ta. Kun pidätettyjen DNA-rekisteri laajeni, lukuisia ratkaisemattomia tapauksia on selvitetty ja myös vapautettu pitkäänkin istuneita syyttömiä. Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.