Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suuri osa tartunnan saaneista on jopa oireettomia – tällainen on tyypillinen suomalaisen sairastama korona, grafiikka näyttää yleisimmät oireet

Suomessa on tähän mennessä todettu yhteensä lähes 8 000 koronavirustartuntaa. Yli 300 on kuollut. Viruksesta opitaan koko ajan lisää, ja uutta tutkimusta tehdään vauhdilla niin Suomessa kuin maailmallakin. Tartunnan saaneiden oirekuvat on kirjattu tarkasti ylös, samoin arvio siitä, mistä tartunta on tullut. Toisen aallon kynnyksellä on hyvä vetää yhteen: Mitä suomalaisista tartunnan saaneista tiedetään? Millainen on tyypillinen suomalaisen sairastama korona? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan koronaviruksen taudinkuva on säilynyt Suomessa melko samanlaisena kuin epidemian alkuvaiheessa. Edelleen arvio on, että suuri osa tartunnan saaneista on vähäoireisia tai jopa oireettomia. Tautitapausten perusteella vaikuttaa Järvisen mukaan siltä, että iso osa sairastavista on lieväoireisia eikä välttämättä itse tajua, että voisi kantaa virusta. – Tietomme oireettomien taudinkantajien osuudesta on harvoista lähteistä, kuten laivoilta. Kun ihmiset ovat olleet suljetussa tilassa, taudinkuvaa on voitu seurata tarkemmin, Järvinen sanoo. – Joka tapauksessa nämä tilanteet osoittavat, että monella saattaa olla vain alkavia flunssan oireita, jotka katoavat nopeasti. Jonkinlaista viitettä on siitä, että taudinkuva voisi olla lievempi. Viruksen mutaatiostakin on ollut puhetta. Viruksessa on epidemian aikana tapahtunut geenimuunnos, joka vaikuttaa levinneen laajalti maailmalla. On arveltu, että mutaatiolla voisi olla tartuntaetu verrattuna muuntumattomaan virukseen, sillä muuntunut virus vaikuttaisi levinneen laajalle, Järvinen sanoo. Vielä on hankala sanoa, muuntaako se taudinkuvaa. – Jonkinlaista viitettä on siitä, että taudinkuva voisi olla lievempi. Euroopassa tämä näkyy niin, että vaikka tapauksien tulee lisää, sairaalahoidossa olevien määrä ei nouse samassa suhteessa, ylilääkäri pohtii. Toisaalta ilmiö voi kertoa siitä, että koronaviruksen painopiste on siirtynyt nuorempaan ikäryhmään. Moni tutkija pitää tätä tällä hetkellä todennäköisempänä vaihtoehtona. Järvinen korostaa myös koronaviruksen dualistista eli kaksinaista luonnetta. Kun epidemia on edennyt, on entistä selvempää, että oireiden vakavuus vaihtelee merkittävästi yksilötasolla. Koronaviruksesta erityisen hankalasti torjuttavan tekee nimenomaan kaksijakoisuus. – Vaikka suuri osa tapauksista on lieviä, epidemian päästessä etenemään ilman rajoitteita voidaan joutua nopeasti tilanteeseen, jossa vaikeita tapauksia on niin paljon, ettei terveydenhuollon kapasiteetti riitä. Koronaviruksen leviämistä edistää se, että se tarttuu tehokkaimmin ensimmäisinä sairauspäivinä. Siksi tartuntaketjut lähtevät syntymään varhain, ja niiden katkaiseminen ajoissa on hankalaa. Järvinen arvelee, että taudin oireiden syntyyn voi olla eri syitä taudin eri vaiheissa. Alkuvaiheessa taudin oireet johtuvat todennäköisesti suoraan virusinfektioista. Osalla potilaista tauti vaikeutuu myöhemmin, mikä puolestaan saattaa johtua elimistön voimakkaasta puolustusvasteesta. – Sairaalahoitoon hakeudutaan tyypillisesti noin viikon sairastamisen jälkeen, jolloin kyse voi olla liian voimakkaasta puolustusreaktiosta. Toistaiseksi ei tiedetä, kenen keho puolustautuu voimakkaasti. – Mutta kun tauti on kestänyt noin viikon verran, lienee useimmiten kyse siitä, ylilääkäri sanoo. Jos taudin oireet ovat jo alussa vaikeita, saattaisi viruslääkehoidosta voi olla apua. Vastaavasti influenssalääkitys on tehokas vain influenssan ensipäivinä aloitettuna. Myöhemmin vaikeutunutta tautia pyritään monissa tutkimuksissa lieventämään lääkehoidolla, joka vaimentaa puolustusjärjestelmän toimintaa. – Kortisonin on todettu parantavan etenkin vaikeimmin sairastuneiden potilaiden ennustetta sairaalahoidossa, mutta lieväoireisilla sen aiheuttama puolustusjärjestelmän heikentyminen voi olla haitallista, Järvinen kuvailee. Sairaalaan siis tullaan yleensä viikon päästä siitä, kun tauti on alkanut.” Alkuvaiheen oireista voi Järvisen mukaan linjata sen, että usein ne eivät eroa tavallisista hengitystieinfektioista mitenkään. Kun on tarkasteltu koronatestausten negatiivisia ja positiivisia tuloksia, ne ovat siis olleet hyvin samantapaisia. – Sen voi sanoa, että haju- ja makuaistin menetys on yleisempää koronavirusta sairastavilla. Mutta tämäkin on vain pienellä osalla kaikista sairastuneista. Sairastavilla on tyypillisesti useampia hengitystieoireita. Vaikeissa tautitapauksissa selkeimpänä oireena on vaikeus hengittää. Se ilmenee tyypillisesti noin viikon sairastamisen jälkeen. – Sairaalaan tullaan yleensä viikon päästä siitä, kun tauti on alkanut, ylilääkäri arvioi. Hengitysongelmat tulevat usein salakavalasti. Ihminen ei välttämättä huomaa koko asiaa. – Osalla potilaista henkeä ei ahdista levossa, mutta liikkuessa ilmenee hengitysvaikeuksia. Se on hälytysmerkki, johon pitää reagoida. Hengitysvaikeuksiin liittyy tavallisesti muitakin oireita, kuten nuhaa ja kuumetta. Kun ihminen hakeutuu sairaalahoitoon, keskimääräinen hoitoaika on ollut yhdeksän päivää. – Jos kuitenkin joutuu teho-osastolle ja kyseessä on vaikea tautitapaus, hoitoaika on ollut kaksinkertainen eli keskimäärin 21 päivää, Järvinen toteaa. Kesän aikana on huomattu, että sairaalahoitoa kaipaavat monen ikäiset. – Kun katsoo vuode- ja tehohoidossa olleita potilaita, heidän joukossaan on myös nuoria. Vaikka riski on nuorella pieni yksilötasolla, riski on kuitenkin olemassa. Husin laboratorion koronatestauksista Järvinen nostaa esille ainakin väestöryhmien eroavaisuudet. Korona on kurittanut huomattavasti enemmän väestönosaa, joka ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään. – Heillä on ollut yli kaksi kertaa enemmän tapauksia väestöryhmän kokoon suhteutettuna. Kun puolestaan katsotaan erikoissairaalahoitoon joutuneita, miehiä on ollut edustettuna enemmän kuin naisia. Tehohoidossa miehiä on ollut kaksi kolmasosaa kaikista potilaista. Ikäryhmittäin katsottuna voi sanoa, että kaikenikäiset ovat edustettuina myös erikoissairaalahoidossa Husissa. Esimerkiksi 22–30-vuotiaiden osuus sairaalahoitoa tarvinneista on viisi prosenttia, 30–39-vuotiaiden 10 prosenttia, 40–49-vuotiaiden 14 prosenttia ja 50–59-vuotiaiden 25 prosenttia. Sairastuneiden ikäprofiili eroaa kuitenkin keväisestä . Suuri osa viime aikojen tartuntatapauksista on nuorilla, 20–39-vuotiailla. Vaikeat tautimuodot ovat nuorten kohdalla usein harvinaisia. Kun katsoo puolestaan koko ajalta Husin alle 10-vuotiaiden testitulosten positiivista osuutta, se on noin neljä prosenttia kaikista positiivisista näytteistä. Heillä positiivisia näytteitä on ollut vain 0,8 prosenttia otetuista näytteistä, kun kaikista näytteistä 2,4 prosenttia on ollut positiivisia. – Toisin sanoen pikkulapsetkin sairastuvat koronavirukseen, mutta heillä on muiden virusten aiheuttamia tauteja enemmän. Oireista luku ei kerro, sillä monet lapset ovat lieväoireisia.