Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Yli puolet suomalaisista luulee, että perheen talous kestää puolison kuoleman – laskelma kertoo synkän totuuden

Moni suomalainen uskoo perheensä talouden kestävän, vaikka perheen toinen tulontuoja menehtyisi, käy ilmi LähiTapiolan kyselystä. Puolison menehtyminen supistaa perheen kuluja, mutta vähemmän kuin moni olettaa. Kyselyyn vastanneilta kysyttiin, miten he uskovat heidän perheidensä talouden selviävän vastaajan itsensä menehtyessä. Lähes 60 prosenttia vastanneista uskoi, että hänen kuolemansa ei ajaisi perheen taloutta ongelmiin. Laskelman mukaan perheen toisen tulonsaajan kuoleman aiheuttama menetys kuitenkin on selkeästi suurempi kuin kuoleman aiheuttama menojen supistuminen. Esimerkkilaskelmassa kahden aikuisen, yhden alle kouluikäisen ja yhden yli 13-vuotiaan teinin perheessä toisen vanhemman kuolema pudottaa perheen vuosimenoja vain alle 22 prosenttia. Jos perheen asuminen säilyy ennallaan, kulutusmenojen lasku on vain 15 prosenttia. Ongelmia erityisesti lapsiperheille Puolison kuolemalla on vaikutusta useimpiin menoeriin. Kuolema aiheuttaa muun muassa ruoka-, terveys- ja liikennemenojen supistumisen, mutta sillä ei ole vaikutusta asumismenoihin. LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Pasi Laaksonen toteaa, että puolison kuolema aiheuttaa ongelmia erityisesti lapsiperheiden taloudelle. Kuolemantapauksessa perheen tulojen väheneminen painaa vaakakupissa enemmän kuin menojen leikkautuminen. ”Lapsiperheiden tilanteet vaihtelevat merkittävästi johtuen esimerkiksi asumismuodosta sekä tulojen jakautumisesta aikuisten välillä. Tärkeää on, että jokainen on arvioinut oman perheen kohdalta sen, miten perhe selviää, mikäli perheen tulot pienenevät esimerkiksi kuoleman johdosta. Ilman riittävää varautumista perhe voi toisen elättäjän kuoleman vuoksi ajautua taloudellisiin ongelmiin, joita olisi voinut merkittävästi rajoittaa hyvällä suunnitelmalla”, Laaksonen sanoo tiedotteessa. Lapsiperheet ovat myös paremmin varautuneet Kysely paljastaa, että lapsiperheet ovat paremmin taloudellisesti varautuneet toisen tulontuojan kuolemaan. Vajaat 60 prosenttia vastanneista sanoi varautuneensa taloudellisesti erilaisiin elämän ikäviin tapahtumiin. Runsas 40 prosenttia vastanneista sanoi omistavansa henkivakuutuksen. Heistä vain alle puolet arvio, että henkivakuutus on mitoitettu perhetilanne huomioiden. Lähes kaksi kolmesta puolison ja lasten kanssa asuvasta vastaajasta sanoi omistavansa jonkinlaisen henkivakuutuksen – yksinhuoltajavastaajista lähes puolet. Kuitenkin alle 50 prosentilla henkivakuutus on mitoitettu perhetilanne huomioiden. Laaksonen toteaa, että henkivakuutus ei ole kaikille samanlainen pakettiratkaisu, vaan vakuutus tulisi muotoilla omaan tilanteeseen sopivaksi. Yleensä vakuutussopimusta tehdessä huomioidaan henkilön velat, vuoden nettotulot ja 20 000 euroa jokaista alaikäistä lasta kohden. ”Näin asuntolainan voi maksaa pois ja perhe voi halutessaan jatkaa asumista yhteisessä kodissa. Lisäksi esimerkiksi tulojen huomioiminen vakuutuksessa mahdollistaa arjen kuluista selviämisen toisen menehdyttyä”, Laaksonen selittää. ”Kun omaa henkivakuutuksen tarvetta miettii, voi aloittaa miettimällä, ketä vakuutuksella halutaan turvata.” LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus –kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan 1 052 suomalaista viime vuoden syyskuussa. Vastaajat olivat iältään 15–74-vuotiaita. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.