Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Poliitikon on puhuttava niin, että äänestäjä eli työnantaja ymmärtää

Neljän vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista äänioikeuttaan käytti vain 47 prosenttia, kun yleinen äänestysprosentti oli 69 ja innokkaimmin äänestäneillä eli 55–69-vuotiailla peräti 80. Nuorten vähäinen äänestysaktiivisuus on huolettanut monia tahoja ja toki niin tulee ollakin. Toisaalta nuorten aikuisten alhainen äänestysprosentti on kovin ymmärrettävä. Nuorille on koulussa kyllä tarjottu perustiedot yhteiskunnasta ja sen toiminnasta, ja äänestämistäkin on harjoiteltu erilaisissa varjovaaleissa, mutta omakohtainen kuva yhteiskunnasta on vielä hahmottumaton, ja omia kokemuksia vasta kerätään. Moni äänestämättä jättävä nuori astelee uurnille, kun ikää on tullut lisää ja asioista alkaa olla omaan kokemukseen perustuvia mielipiteitä. Pelkkä iän karttuminen ei kuitenkaan kaikkien kohdalla riitä. Siinä onkin järjestelmälle ajattelemisen aihetta. Ehkä olisi hyvä kääntää ajatusmalli päinvastaiseksi kuin nykyään. Ei siis ajatella, että nuoria ja muitakin kansalaisia pitää kasvattaa yhä lisää, jotta nämä ymmärtäisivät poliittisen päätöksenteon kiemuroita paremmin. Sen sijaan asiat pitää pystyä esittämään niin selkeällä tavalla, että se aukeaa helposti myös perustallaajalle. Koko homman tarkoitushan on, että jokainen äänioikeutettu suomalainen voi vaaleissa ottaa kantaa häntä koskevaan päätöksentekoon. Kansanedustajien ja ehdokkaidenkin poliittinen jargon on siten ylimielistä suhtautumista todelliseen työnantajaan eli perusäänestäjiin. Nuorisovaaleissa ovat monesti menestyneet perussuomalaiset ja vihreät tai tietyt pienpuolueet, joilla on pelkistetty sanoma, joka on helppo ymmärtää. Toisaalta siinä on vaara, että esitetään kyllä jyrkin sanoin, mitä pitää tehdä, mutta toissijaiseksi jää se, miten päämäärään oikeasti päästään. Myös yleispuolueiden olisi äänestäjien mielenkiinnon varmistaakseen pystyttävä puhumaan asioista selkeästi ilman takaportteja varmistavaa kiertelyä ja kiemurtelua. Vaikka puolueiden sanoma tuntuisi vaikeaselkoiselta, ei äänestäjien kannata näissä vaaleissakaan heittää hanskoja tiskiin. Vaalikone on hyvä tapa etsiä sopivaa ehdokasta. Niiden antiin ehtii vielä hyvin tutustua ennen huomista vaalipäivää.