Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Uusi opetussuunnitelma puunaa koulujen raamit, mutta uksien takana säröilee – erityisoppilaiden sijoittaminen tavallisiin luokkiin oli virhe

Televisiossa korkeat opetusviranomaiset, yleensä nuorella naisopettajalla maustettuna, puhuivat peruskoulun "uudesta opetussuunnitelmasta" (500 sivua). Ylin johto korostaa, että se on raami, jonka sisällä opiskellaan. Sisältö taas riippuu opettajan taidoista, oppilasryhmästä ja kunkin kunnan resursseista. Kaikille on tuskin vieläkään selvää, mitä "ilmiöopetus" tarkoittaa. YLÄKOULUSSA oppilailla ei ole omaa luokkahuonetta eikä luokkaa. Ihmettelin 1970-luvulla paikan päällä, kun jenkkioppilaat törmäilivät tunnin välein paikasta toiseen, kulloiseenkin aineluokkaan. Sama – minusta sekasorto – on omittu meille. Ei synny luokkasamaistumista. Järjestämme "historiallisen" luokkakokouksen. Mikään riemuluokka se ei ollut, kun noin puolet reputti. Tapaamisissa muistellaan muun muassa luokanvalvojia. Hallitseeko nyt kukaan tietty aikuinen kokonaisuutena oppilaiden asioita? Suuria uudistuksia siis kehitellään, mutta niinkin yksinkertaista asiaa kuin kännykän käyttöä ei osata ratkaista. Lukuvuosi alkoi ainakin Espoossa tällä ikiongelmalla. Täytyy olla perin turhauttavaa opettaa, kun opetettavat räpläävät pelejään. STRESSIÄ koulua käyvälle aiheuttaa se viimeinenkin askel eli siis "steppi", sillä korkeakoulujen valintaperusteet ovat liikkeessä. Terveyskyselyn mukaan etenkin tytöt alkavat olla liian suuren paineen alla, kun täytyisi tietää, mitä aineita korkeakoulun portilla todella tarvitaan. POIKIA ALKOI järjestelmästä tippua lintsaamisen ja jopa koulunkäynnin keskeyttämisen vuoksi. Syitä voivat olla kotiolot, oppimisvaikeudet, luontainen laiskuus ja kehno lukutaito. Hallitus poistaa tämmöisen ongelman jatkamalla oppivelvollisuutta. Erityiskoulun entinen rehtori ihmetteli (HS 1.6.), miten tämä auttaisi vaikkapa pinnaria. Hänhän vain jatkaisi lusmuiluaan tai ehkei sitäkään. Meillähän ei ole koulupakkoa, kuten muun muassa Hollannissa, Espanjassa ja Saksassa: Vanhempia sakotetaan, jos kersa ei ilmaannu työmaalleen. MIELIPIDESIVUILLA olemme nähneet kirjoituksia opettajien uupumuksesta, "inkluusiosta" eli eritysoppilaiden sijoittamisesta tavallisiin luokkiin, kurinpidon mahdottomuudesta ynnä muusta. Inkluusio oli virhe. Yksi häirikkö vie aivan liikaa opettajan aikaa ja kuluttaa muiden motivaatiota. Hallitus lupasi 190 miljoonaa peruskoulun laadun ja tasa-arvon kehittämiseen. Tuskinpa ongelma oikenee sillä, että luokassa muutama saa erillistukiopetusta. Joku koululainen vaan on väärässä paikassa. Tasokurssejakin on yritetty. Ne lopetettiin, kun pojat valitsivat pääasiassa alimpia kursseja, joilta oli paha päästä lukioon. OPETTAJA Tiina Keskinen on kolumneissaan kuvaillut nykyisiä kurinpito-ongelmia. Jostakin kohelluksesta huomauttamaan erehtynyt opettaja saa vastineeksi useita v-sanoja sisältävän törkyvirkkeen. Kiljaisin kerran alakoulun välitunnilla Cygnaeuksen ulkohuusien takana tappelutoverilleni raivoissani ja poru kurkussa, että "kusipää!". Joku kreetusi opettajalle, joten seuraavan tunnin opiskelin seisaaltani. Kukaan ei edes unissaan olisi sanonut moista opettajalle. Minuakin paatuneemmat kävivät Linnankadun koulua. VARSINKIN luokan- ja matematiikanopettajiksi hakevista alkaa olla pulaa. Vuonna 2013 luokanopettajiksi haki yli 8 300, tänä vuonna 4 700. Töitä olisi laskennossakin: Eläköitynyt matematiikan yliopistonlehtori Alli Huovinen kirjoitti Ilkassa , että 12 vuotta koulua käyneet saavat samoista tarvikkeista linnunpöntön painoksi 17,6 tai 176 taikka 176 000 kiloa. Hoitajaopiskelija ei osannut laskea 20 prosentin lisäystä lääkemääräykseen. Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.