Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Puolet oppilaitoksista otti soveltuvuuskokeet lähihoitajakoulutukseen – Oppilaitokset pitävät kokeita hyvänä asiana, mutta kaipaavat yhtenäisiä linjauksia ja rahoitusta

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) palautti helmikuussa ammattioppilaitoksille mahdollisuuden käyttää sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalinnoissa karsivaa soveltuvuuskoetta. Vaikka asetus astuu virallisesti voimaan vasta elokuussa, on oppilaitoksilla ollut mahdollisuuden soveltaa sitä jo kevään opiskelijavalinnoissa. – Yhteishaussa soveltuvuuskokeet oli ottanut käyttöönsä jo yli puolet sote-alan perustutkintoa tarjoavista oppilaitoksista, OKM:n ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo. Esimerkiksi Lapin koulutuskeskuksessa soveltuvuuskokeet saatiin nopeasti käyttöön aiemman osaamisen pohjalta. – Tässä on taustalla alalla vellonut huoli työntekijöiden ammattitaidosta, Lapin koulutuskeskuksen koulutuspäällikkö Tapani Kähkönen kertoo. Soveltuvuuskokeet lakkautettiin vuonna 2016. Niitä sai edelleen käyttää lisäpisteiden antamiseen, mutta niiden perusteella hakijaa ei enää saanut jättää ilman opiskelupaikkaa. – Kyseessä on vaativa tutkinto ja alalle soveltuvuus on hyvin keskeistä. Soveltuvuuskokeiden lakkauttaminen lisäsi selkeästi alan koulutuksen keskeyttäneiden määrää. Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Täsmäiskuja opiskelijavalinnoissa Koulutusammattilaiset uskovat soveltuvuuskokeiden auttavan hakijoiden valmiuksien tunnistamisessa ja parantavan alalle parhaiten soveltuvien hakijoiden mahdollisuutta tulla valituksi. – Kokeet ohjaavat myös opiskelijoita itseään tutustumaan alan vaatimuksiin ja arvioimaan omia valmiuksiaan alalle, Oulun seudun ammattiopiston (Osao) opintopäällikkö Minna Lintulahti kertoo. – Yläasteen päättötodistuksen arvosanat eivät kerro kaikkea opiskelijan valmiuksista. Soveltuvuuskoe antaa hakijalle mahdollisuuden osoittaa motivaationsa ja vahvuutensa sekä kiinnostuneisuutensa alaa kohtaan. Soveltuvuuskokeita hyödyntävissä oppilaitoksissa toivotaan, että opintojen keskeyttämisiä saadaan vähennettyä. – Aiemmin opiskelupaikan on saanut suunnilleen jo hakemuksella. Tällöin on voinut nähdä jo ensimmäisten viikkojen aikana, ketkä ovat väärällä alalla, Lappian koulutuspäällikkö Johanna Antinoja kertoo. Koulutusammattilaiset ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, etteivät soveltuvuuskokeet ole ihmeratkaisu. Varsinais-Suomen ammattiopisto Livian rehtori Maria Luoma-aho näkee, ettei soveltuvuuskokeiden pitäisi olla ensisijainen keino varmistaa opiskelijan soveltuvuus. – Opinto-ohjauksella on suuri merkitys jo peruskoulussa. Opintonsa keskeyttäviä löytyy ammattikouluista aina – jos opiskelijalla on motivaatio kunnossa, niin kohdistetun tuen keinoja löytyy kyllä. Lintulahti sanoo, että soveltuvuuskokeilla saadaan karsittua hakijoista karkeimmat tapaukset, mutta elämän mukana tulevia opiskeluvaiheen tuen tarpeita ne eivät poista. Yhteiset linjaukset tasa-arvoistavat Soveltuvuuskokeiden käyttöönotto on vapaaehtoista myös elokuusta eteenpäin. Opetusministeriö on aloittanut yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun keväällä. Valtakunnallisuus on edellytyksenä sille, että kokeesta saadaan pakollinen. – Riippuu uudesta hallituksesta, millaisia linjauksia soveltuvuuskokeen valmistelun ja aikataulun suhteen tehdään. Kevään aikana valmistelussa ei ole päästy kovin pitkälle, Tammilehto kertoo. Opetushallitus tarjosi oppilaitoksille kevään yhteishakua varten ohjaavat aihiot, joissa valintakriteereitä määritellään. Osa ammattikouluista pitää kuitenkin yhtenäisiä kokeita selkeimpänä ja hakijan kannalta tasa-arvoisena vaihtoehtona. – Tavoitteemme on ottaa soveltuvuuskokeet käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Odotamme kuitenkin valtakunnallisen tason linjauksia, sillä ne tuovat selkeyttä valintakriteereihin. Valtakunnallisesti yhtenäisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden etuna on, että kokeita ei tarvitse teetättää moneen kertaan, jos hakija hakee useampaan eri oppilaitokseen samalle koulutusalalle, koulutuspäällikkö Riitta Silas Tampereen seudun ammattiopistosta kertoo. Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Rahoitusta kaivataan Asetusta on osaltaan kritisoitu siitä, ettei soveltuvuuskokeiden järjestämiseen ole myönnetty rahoitusta. Kokeiden järjestäminen tarkoittaa ammattikouluille käytännössä suunnittelun vaativia lisätunteja sekä psykologien rekrytoimista. Esimerkiksi Lapin koulutuskeskuksessa yksi hakija kustantaa noin 100 euroa, hakijoita ollessa noin 300. – Kyllähän pääsykokeista aiheutuu kustannuksia, mutta toivomme, että saamme sen rahan takaisin valmistuvien määrässä, Lapin koulutuskeskuksen palvelupäällikkö Leila Hurtig kertoo. Livian Luoma-aho näkee, että rahoituksen puute eriarvoistaa koulutuksen tarjoajia. Livia ei ota kokeita käyttöön ennen niiden valtakunnallistamista. – Ihanne olisi, että soveltuvuuskokeet voitaisiin sisällyttää valtionosuusrahoitukseen. Kun meillä on valtakunnalliset kokeet, se varmaankin voidaan toteuttaa osana opettajan työtä ja näin soveltuvuuskokeiden rahoittaminen ei veisi resurssia oppimisen ohjaamisesta ja opetuksesta. Kuinka soveltuvuuskokeet vastaavat lähihoitajien tarpeen kasvuun? Samanaikaisesti kun oppilaitokset nostavat hakijakriteereitä, hallitusohjelmaan kirjattu 0,7 hoitajan mitoitus. Kuinka soveltuvuuskokeet vastaavat hoitajien tarpeen kasvuun, kun alalla on henkilöstöpula jo nyt? Ammattiliitto SuPerin puheenjohtaja Sirpa Paavola ei usko, että soveltuvuuskokeet laskevat hakijoiden ja näin alan ammattilaisten määrää. – Tällä hetkellä pudokkuus sote-alan koulutuksessa voi joillakin paikkakunnilla olla jopa 25%. Hakuvaiheessa mielikuva on monesti se, että lähihoitajan työ on helppoa rinnalla kulkemista. Todellisuudessa 15–16 -vuotiaat opiskelijat tulevat olemaan tekemisissä eritteiden ja mielenterveyden kirjon kanssa. Soveltuvuuskokeiden myötä koulutusalalle saadaan oikeasti motivoituneita hakijoita, joille työnkuva on realistinen. Paavola uskoo soveltuvuuskokeiden jopa lisäävän alan houkuttelevuutta. – Työntekijöiden ammattitaito lisää työympäristön viihtyisyyttä, mikä itsessään kohentaa hoitoalan mainetta. Myöskään ammattioppilaitoksissa ei pelätä hakijamäärän dramaattista laskua. Lapin koulutuskeskuksen (Redu) palvelupäällikkö Leila Hurtig toteaa, että ala on ollut vetovoimainen jo pitkään. – Työvoimapula sosiaali- ja terveysalalla on monen tekijän summa. Ongelma ei ole hakijoiden puute vaan esimerkiksi se, että lähihoitajat eivät pysy alalla. Useimmissa sote-alan perustutkintoa tarjoavissa oppilaitoksissa käytössä oleva jatkuva haku kompensoi Redu:n koulutuspäällikkö Tapani Kähkösen mukaan yhteishaussa hakevien määrää. – Henkilökohtaistetut opintopolut ovat auttaneet opiskelijoita löytämään alalle. Esimerkiksi 16-vuotias ei välttämättä suuntaudu ensimmäisenä vanhustenhoitoon, mutta jatkuvan haun kautta opiskelupaikan saanut aikuisopiskelija voi hyvinkin suuntautua alalle. Oulun seudun ammattiopiston opintopäällikkö Minna Lintulahti kertoo, ettei Oulussa ainakaan kevään yhteishaun perusteella voida sanoa, että hakijoiden määrä olisi laskenut paljoa. – Soveltuvuuskokeista ilmoitettiin etukäteen, ja silti hakijoita oli noin 600 kuten edellisvuonnakin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen ylijohtaja Mika Tammilehto sanoo, että vielä on vaikea arvioida soveltuvuuskokeiden vaikutusta hakijamääriin. Hän kuitenkin toteaa hakijamäärien olevan alan koulutukseen verrattain suuria. – 0,7 hoitajan mitoitus tarkoittaa noin 4300 lähi- ja sairaanhoitajaa lisää. Alan sisäisillä siirtymillä tätä ei kateta, joten käytännössä ainakin lähihoitajien koulupaikkoja on varmaankin lisättävä jollakin aikavälillä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus palautti ammattikouluille mahdollisuuden käyttää karsivia soveltuvuuskokeita helmikuussa Asetusmuutos mahdollistaa sen, että mikäli hakija saa pääsy- tai soveltuvuuskokeessa nolla pistettä, koulutuksen järjestäjä voi jättää hänet valitsematta koulutukseen Soveltuvuuskokeet poistettiin hoitoalan ammatillisista kouluista vuonna 2016. Sen jälkeen soveltuvuuskokeista saatujen pisteiden perusteella hakijaa ei ole saanut jättää ilman opiskelupaikkaa, mutta soveltuvuuskokeista on voinut saada lisäpisteitä Muutos koskee kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia Asetus astuu virallisesti voimaan 1.8., mutta ammattikouluilla on ollut mahdollisuus soveltaa sitä jo aiemmin Vuoteen 2018 asti opiskelijalle maksulliset Asetus ei ole sitova. Kevään yhteishaussa oli 147 sote-alan hakukohdetta, joista 81 käytti karsivia soveltuvuuskokeita Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö