Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kriisiohjeiden noudattamisen sietämätön vaikeus – miten pidän hajurakoa, kun ketään ei näy missään?

Kriisitietoisuus on levinnyt myös vähäväkisen ja Suomen iäkkäimpiin kuuluvan Sysmän raiteille. Pyörätiellä sauvakävelee vastaan yksi ihminen. Hän on taatusti yli 70-vuotias. Jo kymmeniä metrejä ennen kohtaamistamme hän ottaa sauvat kädestä, ja kietaisee huivin naaman eteen, kun ohitamme. Seuraavana päivänä vastaan pyöräilee yksi henkilö, joka on varmasti alle 70-vuotias. Hän polkaisee varmuuden vuoksi ajotielle, jotta kohtaaminen voidaan välttää. Rautakaupan myyjä valittelee, että Helsingin mökkiläisiä on nähty ostoksilla. Paikallinen asiakas pitää hanskoja kädessään, ja ruokakaupan kassa ei anna kuittia käteen. Sysmän naapurissa Luhangassa meno on melko varmasti vieläkin hiljaisempaa. Kunta on noin 700 asukkaallaan manner-Suomen pienin kunta. Ja sitten on vielä se kolmas naapuri Kuhmoinen, joka on tasavallan iäkkäin kunta. Yhdessä ne muodostavat todellisen riskipesän, sillä yli 70-vuotiaita on suhteellisesti eniten Suomessa, yli 30 prosenttia. Mitenköhän paljon heitä olisikaan, ellei kolmion keskellä olisi Päijännettä leveimmillään? Jämähdin vanhalle synnyinseudulleni Sysmään, koska helsinkiläinen laina-autoni ei pääse Uudenmaan rajan yli takaisin kotiinsa. Sekin kuuluu ikänsä puolesta riskiryhmään, joten on hyvä, että se saa olla täällä, harvaan asutulla seniorialueella. Tartuntavaaraakaan ei pitäisi enää olla, sillä se on seisonut tuossa jo päiväkausia. Tuskin käynnistyykään, sillä pakkasta on tänä maanantaiaamuna ikkunamittarin mukaan yli kymmenen astetta. Suomi-neito näyttää kovin erilaiselta Helsingin Kallion tai Helsinki-Vantaan lentoaseman kuin Sysmän vinkkelistä, mutta hallituksen kriisiviestintä on samanlaista maan joka kolkkaan. Kaikki ohjeistukset ovat tietysti tarpeen, mutta on niitä kaikkia täällä vaikea toteuttaa. Toiseen ihmiseen pitäisi olla parin metrin hajurako, mutta miten sen toteuttaisi, kun ketään ei näy missään. Joukkoliikennettä pitäisi välttää, mutta kun sitä ei ole. Kauppaan pitäisi mennä vasta ruuhka-ajan jälkeen, mutta ruuhka-aikaakaan ei ole. Paikallista sotea ei saa työllistää, mutta ei ole tullut mieleenkään. Ketään ei saa kätellä, mutta vaikea sitä on varoa, kun yhtään kättä ei ole. Kokoontumisia pitää välttää, mutta sekin meni hankalaksi, kun ainoa tiedossa ollut tapaaminen, tiehoitokunnan kokous, peruttiin. Yksi on helppo nakki, sillä siitä ei ole ohjeistusta. Panen naapurin seurallisen, mutta ruokaa koko ajan mankuvan kissan karanteeniin. Se on syntynyt Virossa. Kirjoittaja on Satakunnan Kansan entinen politiikan toimittaja .