Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Lestadiolaisyhteisössä tapahtuu rikoksia, ja se vie suomalaista sarjaa maailmalle – kaksi suurta mullistusta ovat muokanneet käsikirjoittamista

Jossain toisaalla maa on musta ja loskainen, mutta täällä paukkuu valkoinen pakkanen. Ohjaaja Mika Ronkainen käy pian työhönsä tutuilla leveyksillä. Se työ on olla tunteiden peili. Dokumentaristina tunnetuksi tulleen Ronkaisen mielestä siitä ohjaamisessa on pohjimmiltaan kysymys. Nyt ei tehdä dokumenttia vaan draamaa, Ronkaisen ohjaamaa ja yhdessä käsikirjoittaja Merja Aakon kanssa luomaa Kaikki synnit -tv-sarjaa. Palkitun rikossarjan toisen kauden kuvaukset alkavat Oulun seudulla tammikuussa. Toisin kuin dokumenteissaan, Ronkainen ei tällä kertaa asetu peiliksi heijastamaan päähenkilönsä tunteita. Tällä kertaa hänen on saatava katsojat uskomaan yhdessä käsikirjoittajaparinsa kanssa luomaan tarinaan ja rakastamaan sen henkilöitä, myös niitä umpikieroja. Tiedä, mistä kirjoitat Viime huhtikuussa Elisa Viihteen Aitiossa ensi-iltansa saanut Kaikki synnit sijoittuu kuvitteelliseen pohjoispohjalaiseen Varjakan kuntaan ja sen lestadiolaisyhteisöön. Hyvin samankaltaiselta pohjoispohjalaiselta paikkakunnalta Ronkainen ja Aakko, vanhat koulukaverit, ovat itsekin kotoisin. He tuntevat ja tietävät sen, mistä kirjoittavat. Tämä näkyy lopputuloksessa. Kaikki synnit on saanut kehuja siitä, että se tuntuu todelliselta. Juuri näin ihmiset voisivat käyttäytyä ja asiat tapahtua myös oikeassa elämässä. Tarkemmin ajateltuna ei ole yllättävää, että dokumentaristi Ronkainen ja pitkään toimittajana työskennellyt Aakko saavat kiitosta siitä, että faktat ovat heidän tarinassaan oikein. Pyrkimys autenttisuuteen oli tarinaa kirjoittaessa tärkeää. Jotta tässä onnistuisi, kirjoittajan on hyvä tuntea aihepiiri, josta hän kirjoittaa. Tällä konseptilla voidaan herättää myös laajempaa kiinnostusta. – Tell it local, sell it global (kerro paikallisesti, myy maailmanlaajuisesti), kuten sanonta kuuluu, Ronkainen kuvaa. Tässä Kaikki synnit on onnistunut. Vaikka kyse on hyvin paikallisesta tarinasta, sen päähenkilöt joutuvat yleismaailmallisten haasteiden eteen. Uniikin ja universaalin yhdistelmä on jo herättänyt kiinnostusta myös maailmalla. Sarjan esitysoikeudet on myyty yli kolmeenkymmeneen maahan. Vuosi sitten tammikuussa sarja palkittiin Göteborgin elokuvajuhlilla parhaasta käsikirjoituksesta. Tarina vakuutti Sekä Aakko että Ronkainen ovat tv-sarjan tekijöinä ensikertalaisia. He kirjoittivat tarinaa omalla riskillään puolentoista vuoden ajan ja tarjosivat käsikirjoitusta tuottaja Ilkka Matilalle . Tämä innostui heti tarinasta, aidoista henkilöhahmoista, tunnistettavista ja ajattomista teemoista ja luontevasta dialogista. Myös Elisa Viihteellä käsikirjoituksesta innostuttiin. Aition sisällöistä vastaavan Laura Kuulasmaan mukaan käsikirjoitus oli taloon tullessaan poikkeuksellisen valmista tavaraa. Ensimmäisen kauden kaikki kuusi jaksoa oli kirjoitettu jo valmiiksi. Käsikirjoitusta hiottiin ja tekstiä terävöitettiin, mutta merkittäviä muutoksia varsinaiseen tarinaan ei tarvinnut tehdä. Kuulasmaa kiittelee myös tarinan tuoreutta. Hänen mukaansa Aakolla ja Ronkaisella oli rohkea ote ja vahva visio siitä, mitä he ovat tekemässä. – Uskon, että toimittajan ja dokumentaristin tausta toi käsikirjoitukseen aitouden tunnetta. Uskottavuus on yleisölle tärkeää. Katsominen mullistui Kaikki synnit on vain yksi esimerkki kotimaisesta tv-sarjasta, joka sai ensi-iltansa kaupallisessa suoratoistopalvelussa. Kotimaisten draamasarjojen tekotavat ovat kokeneet viime vuosina ison mullistuksen, jonka kirittäjänä on ollut teknologinen murros. Mobiililaitteiden, suoratoistopalveluiden ja ohjelmakirjastojen ansiosta viihteen katsominen on nykyään läsnä koko ajan ja kaikkialla. Ihmiset ovat myös aiempaa valmiimpia maksamaan siitä, että voivat katsoa tv-sarjoja kotisohvallaan silloin kuin haluavat. Tämä on johtanut siihen, että alalle on tullut uusia toimijoita. Esimerkiksi Elisa alkoi tilata kotimaisilta tekijöiltä alkuperäissarjoja viisi vuotta sitten. Silloin Suomessa tehtiin vuosittain vain muutamia draamasarjoja. Näistä ajoista käsikirjoitetun sisällön tekeminen on vähintään kolminkertaistunut. Suomalaisten tv-sarjojen tekoon myös käytetään aiempaa enemmän rahaa. Business Finlandin myöntämien tuotantokannustimien ja kansainvälisten rahoittajien ansiosta suomalaisten tv-draamojen budjetit ovat yli kolminkertaistuneet viidessä vuodessa. Kun aikaisemmin kotimaisilla tv-sarjoilla oli rahaa käytettävissään noin 100 000–150 000 euroa jaksoa kohden, ovat budjetit nyt huomattavasti suurempia, 250 000–600 000 euroa per jakso. Se tarkoittaa ennen kaikkea lisää kuvauspäiviä ja näkyy lopputuloksessa muun muassa nopeampana leikkauksena. Kuin pitkä elokuva Uutta on myös se, että elokuvallisuus korostuu. Jakso per viikko -tahdista on siirrytty aikaan, jolloin sarjoja katsellaan silloin, kun se itselle sopii. Hyvin usein halutaan katsoa useampi jakso peräkkäin. – Silloin esimerkiksi jaksojen loppukohtauksia on mietittävä jatkumona ja rakennettava ne sellaisiksi, että ne houkuttavat katsojan katsomaan myös seuraavan jakson, Aakko sanoo. – Ohjaajana en ajattele tekeväni sarjaa, vaan pitkää elokuvaa, Ronkainen kuvaa. Myös käsikirjoituksia pystytään hiomaan aiempaa huolellisemmin. Rahaa tärkeämpää on kuitenkin asenne käsikirjoittamista ja käsikirjoituksen kehittämistä kohtaan. Tässä on Aakon mukaan menty eteenpäin. – Kaiken keskiössä on hyvä tarina: sellainen, joka kertoo kohteestaan pintaa syvemmän merkityksen. Se, että omaksutaan tässä ajassa seksikkäitä aiheita tai teemoja, ei riitä. Täytyy olla jotain omaa. Elokuvallisuus näkyy myös siinä, miten henkilöiden kehityskaaret kulkevat aiempaa enemmän läpi tarinan. Henkilöt kasvavat, heissä tapahtuu muutos. Ronkainen korostaa, että hyvässä tv-sarjassa on rohkea ja yllättävä tarina ja sen hahmot ovat sellaisia, joihin katsoja voi rakastua. – Jos en välitä tyypeistä, en jaksa katsoa hyvääkään tarinaa. Ohjaajana minun tehtäväni on välittää jopa niistä tarinan mulkuista, hän sanoo.