Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Viikossa lääkäriin nytkähti eteenpäin – 70 miljoonaa euroa uusille sote-keskuksille: ”Jos tällä ei palkata kaikkia lääkäreitä, millä sitten”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, miten hallituksen sote-uudistuksen valmistelu etenee. Hallituksen tavoitteena on kehittää Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Hallitus haluaa siirtää painotusta raskaista palveluista perustasolle ja ennaltaehkäisyyn, vahvistaa sote-ammattilaisten yhteistyötä ja tiukentaa hoitotakuuta. Jatkossa hoitotakuu perusterveydenhuollossa olisi viikko, kun nyt se on kolme kuukautta. Tulevaisuuden sosiaali -ja terveyskeskus -ohjelma toteutetaan kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee ja koordinoi alueellisten hankkeiden toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ja linjaa ohjelmatyötä. Ensi vuodelle 70 miljoonaa Hallitus käynnistää joulukuussa valtionavustushaun, jossa jaetaan kunnille kehittämisrahaa tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman toteuttamiseen. Ohjelma on osa sote-uudistusta, minkä vuoksi valtionavustusta haetaan ja jaetaan maakuntakohtaisesti. Kunkin maakunnan kunnat hakevat rahoitusta yhdessä. Rahoituksen kokonaismäärä on noin 70 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Hallitus on arvioinut, että viikon hoitotakuun toteuttaminen vaatisi noin tuhat uutta lääkäriä. Kiurulta kysyttiin, milloin tämä tuhannen uuden lääkärin palkkaaminen on ajankohtaista. Ministerin mukaan se on ajankohtaista nyt, kun ensi vuodelle kunnat saavat 70 miljoonan euron kehitysrahapotin. – Jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltu mukaan, niin millä sitten. Kyllä se tässä nyt on, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa. Kiurun mukaan kyseessä on pysyvä menolisäys eli jonojen purkamisen jälkeen rahoitus on tarkoitus vakiinnuttaa ”jonojen poissa pitämisen rahaksi”. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee hoitotakuusta parhaillaan lakiesitystä. Kiuru muistutti, että viikossa kiireettömälle lääkärikäynnille pääsee jo nykyisin yli 40 prosenttia suomalaisista. Kuitenkin osa suomalaisista joutuu odottamaan jopa viikkoja kiireettömälle lääkärikäynnille pääsyä hoidontarpeen arvioinnista. Lisää vetovoimaa Perusterveydenhuollossa on tällä hetkellä 300 lääkärin virkaa auki. Ainakin nämä virat hallitus haluaa ensi töikseen täyttää. Monella terveyskeskuksella on vaikeuksia saada lääkäreitä rekrytoitua. Kiuru korostaa, että terveyskeskusten vetovoimaa pitää parantaa. Kuntien ja kuntayhtymien pohdittavaksi jää, miten ne lähtevät houkuttelevuutta lisäämään. – Tässä on nyt annettu valtakunnallisia eväitä ja parhaat käytännöt on jalostettu kaikkien käytettäväksi ja siihen on varattu rahaa, Kiuru totesi. Kiuru painotti, että tarvitaan moniammatillisen yhteistyön ja työnjaon kehittämistä. Hän uskoo, että tämä voi houkutella lääkäreitä yksityiseltä puolelta ja työterveydestä terveyskeskuksiin. Myös tutkimus- ja kehittämistyön mahdollisuuksien tarjoaminen tulevaisuuden sote-keskuksissa voisi olla Kiurusta yksi houkutustekijä. Uudellemaalle isoin potti Valtioneuvoston asetusluonnoksen liitteessä määritellään, kuinka paljon on maakunnan hankekokonaisuuteen myönnettävän avustuksen enimmäismäärä. Asetusluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle. Uudenmaan maakunta saisi rahoituksesta isoimman potin eli enintään 24,22 prosenttia. Ensi vuoden kehitysrahat jaetaan nykyisten maakuntien pohjalta. Hallitus selvittää parhaillaan Uudenmaan erillisratkaisua. Kiurun mukaan erillisratkaisusta ei ole vielä kerrottavaa julkisuuteen. Uudenmaan erillisratkaisun pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) on painottanut, ettei Uudenmaan erillisratkaisu voi perustua yhteen Uudenmaan kokoiseen jättialueeseen. Ministeri Kiuru toi esille, että nyt ongelma on, että sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste on erikoissairaanhoidossa. Kiurun mielestä ei voi olla kestävä tilanne, että erikoissairaanhoidon lääkäriresurssit ovat parantuneet merkittävästi perusterveydenhoitoa paremmin. Ministeri toi esille, että vuosina 2005–2016 sairaaloihin palkattiin 3 700 uutta lääkäriä, kun taas terveyskeskuksiin palkattiin vain 300 lääkäriä lisää. Hallituksen tavoitteena on, että jatkossa ongelmiin voitaisiin puuttua aiemmin eli jo perusterveydenhoidossa. Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan yhä enemmän erikoissairaanhoidossa. Määrä on kahdeksankertaistunut 90-luvun puolivälistä.