Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Ladan hinnalla ei saa Mersua, ja hyvinvointivaltiolle voi heittää hyvästit ilman laadukasta koulutusta

Ammatillisesta koulutuksesta on irtisanottu määrärahaleikkausten seurauksena 1 600 opettajaa, ja opetusta on vähennetty keskimäärin viidenneksellä. Näin laskee Opetusalan ammattijärjestö OAJ maanantaina julkaisemassaan Koulutuksen rahoitus kuntoon -ehdotuksessa . OAJ laskee, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikattiin vuodesta 2013 vuoteen 2017 kaikkiaan 436 miljoonalla eurolla, kun rahoituksen määrä suhteutetaan opiskelijamäärään. Lännen Median tuoreen selvityksen mukaan ammatillisesta koulutuksesta leikattiin pelkästään Sipilän hallituksen aikana yli noin 247 miljoonaa euroa. Kuluvalla vuosikymmenellä ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on huvennut noin kolmannes. Voivatko näin suuret leikkaukset olla heijastumatta ammatillisen koulutuksen laatuun? Tuskinpa. Vanha viisaus siitä, ettei Ladan hinnalla saa Mersua, pätee kaiketi paitsi autoihin, myös koulutukseen. Johtopäätöstä tukevat Suomen opiskelija-allianssin julkaisemat kyselytutkimukset. Amis 2018 -tutkimuksessa oppilaitoksessaan saamaansa opetukseen tyytyväisten vastaajien osuus oli laskenut vuoden 2016 tutkimuksen 88 prosentista 77 porosenttiin. Vuoden 2017 Amisbarometrissa 32 prosenttia vastaajista katsoi, että omaan opiskelualaan liittyvää opettajan pitämää opetusta voisi jonkin verran tai selvästi enemmän. Kahta vuotta aiemmin tätä mieltä oli vain 20 prosenttia vastaajista. Ammatillisen koulutuksen laatu nousi Satakunnan Kansassa viimeksi otsikoihin LVI-Energiakeskus Aron yrittäjä Sami Aron ja yrityksessä koulutussopimusjaksolla olevan talotekniikan opiskelija Eero Syrjäsen haastattelun myötä. Aro katsoo, että vastuu opiskelijoiden ammatillisen osaamisesta on siirretty määrärahaleikkausten ja ammatillisen koulutuksen reformin myötä oppilaitoksilta yrityksille. Myös moni Satakunnan Kansan haastattelema ammatillisen koulutuksen opettaja ilmaisi huolensa koulutuksen tasosta. Winnovan ja Sataedun rehtorit jakoivat osan opettajien huolista, ja toivoivat lisää rahaa etenkin erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Lue lisää: Yrittäjä Sami Aro järkyttyi, kun harjoitteluun tullut kolmannen vuoden opiskelija ei ymmärtänyt lämpöpumpuista mitään – "Olen äärimmäisen huolestunut suomalaisesta osaamisesta" Lue lisää: Winnova kiistää opiskelijoiden lähettämisen yrityksiin ilman perustietoja – "Lähtökohta ei suinkaan ole, että opiskelijat olisivat valmiita ammattilaisia työpaikalle ensimmäisen kerran mennessään" Lue lisää: "Näytöt pyritään tekemään sellaisiksi, että opiskelija pääsee niistä läpi, vaikkei mitään osaisikaan" – opettajat puhuvat suunsa puhtaaksi ammatillisen koulutuksen myllerryksestä Lue lisää: Rehtorit jakavat osan ammatillisen koulutuksen opettajien huolista – "En keksi, mistä tulisi paine päästää opiskelija läpi ilman riittävää osaamista" Lue lisää: "Tehtävämme on ollut huolehtia myös niistä ihmisistä, jotka eivät välttämättä koskaan työllisty avoimille työmarkkinoille" – Winnova ja Sataedu kaipaavat lisää rahaa OAJ ehdottaa ammatilliselle koulutukselle 270 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Se riittäisi kattamaan ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä tehdyt 190 miljoonan euron leikkaukset ja viime vuonna oppilaitoksille säädetyt uudet tehtävät, joiden hintalappu on järjestön mukaan 80 miljoonaa euroa. Lähestyvien eduskuntavaalien ehdokkaat pistäisivät jopa OAJ:tä paremmaksi. Uutissuomalaisen vaalikoneaineistojen mukaan peräti 88 prosenttia ehdokkaista katsoo, että kahden edellisen hallituskauden aikana tehdyt koulutusleikkaukset on peruttava. Sen hintalappu olisi OAJ:n laskelmien mukaan yli kaksi miljardia euroa. Eri asia on, miten vakavissaan vaalikonevastauksiin kannattaa suhtautua. Ennen viime eduskuntavaaleja kaikki puolueet vakuuttivat vastustavansa koulutusleikkauksia, ja ehdokkaat poseerasivat intoa piukassa "koulutuksesta ei leikata"- kylttien kanssa. Kun seuraava hallitus alkaa pohtia ammatillisen koulutuksen rahoitusta, on se suuren asian äärellä. Ennusteet Suomen ja Satakunnan tulevasta ikärakenteesta ovat sellaisia, että tulevaisuudessa joka ikisen työhön kykenevän ihmisen työllistymisen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Jos näin ei tehdä, hyvinvointivaltiolle voi heittää hyvästit. Ja mikäpä olisi sen parempaa työllisyyden edistämistä kuin mahdollisimman laadukas koulutus?