Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Venäjällä presidentin merkittävyys kansan silmissä on tippunut lähelle Krimin valtausta edeltäneitä lukemia

Presidentin ja muiden merkittävimpien instituutioiden vaikutusvalta kutistuu kansalaisten silmissä Venäjällä. Ainoan poikkeuksen muodostaa armeija. Instituutioiden keskinäinen suosituimmuusjärjestys kansalaisten parissa ei sen sijaan ole muuttunut. Riippumattomana pidetty venäläinen Levada-tutkimuskeskus selvitti helmikuussa kansalaisten näkemyksiä maan instituutioiden arvovallasta. Edellisen kerran Levada tutki asiaa kaksi vuotta aiemmin. Venäläiset pitävät presidenttiä edelleen maan selkeästi vaikutusvaltaisimpana instituutiona. Tosin presidentinkin vaikutusvalta kansalaisten silmissä on laskenut huomattavasti viisiportaisella asteikolla mitattuna. Se on nyt 4,2, kun 2017 alkuvuodesta luku oli vielä 4,7. Toiseksi tärkeimmäksi instituutioksi sijoittuvan armeijan tulos pysyi muuttumattomana (4,1). Kolmosena olevan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tulos oli aiemmin 4,1 ja nyt 3,8. Krimin valtaus toi suosiopiikin Presidentin ja hänen hallintonsa merkittävyys kansan silmissä on nyt lähellä ennen Krimin valtausta nähtyjä lukuja eli vuosia 2011–2013. Krimin valtaaminen vuonna 2014 nosti presidentin suosiota ja merkittävyyttä venäläisten silmissä. Vaikuttaa siltä, että viiden vuoden takaiset tapahtumat eivät enää kuitenkaan pönkitä presidentin suosiota. Asia selittynee pitkälti Venäjälle Krimin anastamisesta ja Itä-Ukrainan sodasta koituneista seurauksista. Länsimaat ovat asettaneet Venäjälle talouspakotteita, jotka jatkuvat edelleen. Pakotteet ovat laskeneet suoraan ja epäsuoraan venäläisten elintasoa ja elämänlaatua. Erittäin epäsuositun eläkeuudistuksen läpivieminen, venäläisten tulojen aleneminen ja verojen korotukset ovat kaikki asioita, jotka ovat osaltaan romuttaneet instituutioiden arvovaltaa kansan keskuudessa viimeisimmän vuoden aikana. Armeijan asema ei järky Krimin valtauksen jälkeen vuosina 2014–2016 suosiotaan merkittävästi kasvattaneista instituutioista ainoastaan armeijan arvovalta ei ole laskenut parin viime vuoden aikana. On huomionarvoista, että yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset eivät tunnu heijastuvan Venäjällä armeijan suosioon samalla tavalla kuin muiden instituutioiden. Viime syksynä venäläiset tunsivat Levada-keskuksen mukaan jo enemmän luottamusta armeijaa kuin presidentti-instituutiota kohtaan. Armeijaan luotti tuolloin kaksi kolmasosaa kansasta. Vladimir Putinia kohtaan tunsi luottamusta enää vajaat 60 prosenttia venäläisistä, mikä merkitsee presidentin suosion tippumista viidenneksellä vajaassa vuodessa. Krimin luoma euforia ei kanna Käytännössä presidentti-instituution merkittävyyden ohella myös Putinin nauttima henkilökohtainen luottamus on tippunut lähelle Krimin valtausta edeltäneen vuoden 2013 tasoa. Venäläisten luottamus Putinia kohtaan oli huipussaan vuonna 2015, jolloin presidenttiin luotti peräti 80 prosenttia kansasta. Niiden venäläisten määrä, joiden mielestä presidentti ei ansaitse minkäänlaista luottamusta, nousi viime vuonna peräti yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Luottamuspulaa selittävät osaltaan Venäjällä viime vuoden maaliskuussa käydyt presidentinvaalit. Putinin tukijat pitivät presidentin lippua korkealla aina tulosten virallistamiseen asti. Putinia tukeneita äänestäjiä ei kuitenkaan palkittu muun muassa luvatulla palkkojen nousulla, vaan he joutuivat sen sijaan nielemään karvaan eläkeikien noston myöhemmin samana vuonna. Presidentin, armeijan ja Venäjän turvallisuuspalvelun jälkeen listalla olevien presidentin hallinnon, hallituksen sekä oligarkkien ja pankkiirien arvostus kansalaisten silmissä on laskenut poikkeuksetta. Tiedotusvälineiden merkittävyys kansalaisille on pysynyt muuttumattomana yli kymmenen vuoden ajan. Kirkon ja uskonnollisten organisaatioiden merkittävyys ei ole juurikaan noussut kansalaisten silmissä viime vuosina, vaikka Kreml on tukenut ortodoksikirkkoa vahvasti ja pönkittänyt sen yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Venäläiset pitävät Levada-keskuksen tutkimista instituutioista vähiten merkittävinä ammattiliittoja, yleishyödyllisiä yhteisöjä ja poliittisia puolueita.