Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri Eurovaalitulos

Hallitus leikkasi koulutuksesta yli 690 miljoonaa – eduskuntavaaleissa puolueet haluavat jälleen näyttäytyä koulutuksen puolustajina

Juha Sipilän (kesk.) eronnut hallitus leikkasi koulutuksesta menneellä hallituskaudella laskentatavasta riippuen yli 690 miljoonaa euroa. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksesta hallitus vähensi 150 miljoonaa. Vielä ennen vaaleja kaikki puolueet lupasivat, ettei koulutuksesta leikata. Lännen Media kävi läpi, mistä hallituksen tekemät koulutusleikkaukset koostuvat. Suoraan opiskeluun ja opetukseen liittyvien leikkausten määrä riippuu osin siitä, mitä lukuja mukaan lasketaan. Sipilän hallitus ei suinkaan ole ainoa koulutusrahoihin kajonnut hallitus. Myös edellinen Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitus leikkasi koulutuksesta satoja miljoonia euroja. Perusopetuksen rahoitusta on pienennetty tällä hallituskaudella 45 miljoonaa euroa. Ryhmäkokoavustukset ovat pienentyneet 30 miljoonaa euroa ja laadun kehittämisestä on karsittu 15 miljoonaa euroa. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Mari Sjöströmin mukaan perusopetukseen kohdistuvat leikkaukset ovat näkyneet erityisesti koulujen tuntikehyksessä. Siinä määritellään, kuinka paljon opetustunteja koulussa on käytössä, mikä vaikuttaa muun muassa opetushenkilöstön määrään. Yleisesti ottaen kuntien liikkumavara perusopetuksen hoitamisessa on vähentynyt. –Yksiselitteisesti ei voi sanoa, minne leikkaukset kohdistuvat. Kunnat tekevät itse ratkaisunsa, mistä he päättävät supistaa, Sjöström sanoo. Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta Sipilän hallitus leikkasi lähes 250 miljoonaa euroa, josta 190 miljoonaa kohdistui ammattikoulujen perusrahoitukseen. Oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksesta poistettiin 19 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntijan Maarit Kallio-Savelan mukaan kohdistuneet pääosin henkilöstömääriin ja koulutiloihin. Henkilöstöleikkaukset ovat kohdistuneet opettajiin ja hallintohenkilöstöön. Ammattioppilaitosten tilojen käyttöä on pyritty tehostamaan, mikä on omalta osaltaan lisännyt suuntausta keskittää opetusta isompiin yksiköihin, Kallio-Savela sanoo. Korkeakouluilta hallitus vähensi rahoitusta yli 110 miljoonaa euroa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus on sidottu lain mukaan indeksiin. Sipilän hallitus jäädytti nämä korotukset, mistä seurasi korkeakoulujen rahoitukseen 220 miljoonan euron lisävaje. Leikkaukset ovat kohdistuneet Sivistystyönantajien johtajan Laura Rissasen mukaan pääosin korkeakoulujen perustoimintaan, mikä on tarkoittanut henkilöstövähennyksiä. –Lähes kaikissa korkeakouluissa on ollut yt-neuvottelut neljän viime vuoden aikana, Rissanen sanoo. Korkeakoulut ovat Rissasen mukaan joutuneet supistamaan toimintaansa, kuten kokoamaan oppiaineita yhteen. Koulutuslupaus jälleen vaaliteemana Kevään eduskuntavaalit ovat saaneet puolueet jälleen lupaamaan koulutuksen laadusta kiinnipitämistä. Kaikki eduskuntapuolueet lupaavat hallitusohjelmissaan panostaa koulutukseen, mutta suorat rahalliset lupaukset ja konkreettiset ehdotukset ovat harvassa. Vaaliohjelmat ovat täynnä hyviä aikeita panostaa, resursoida, huolehtia ja turvata. Erityisesti toisen asteen koulutukseen kaikki puolueet ovat valmiita panostamaan. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan puolueiden mukaan lisää resursseja, opettajia ja erityisesti lähiopetusta. Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ehdottavat oppivelvollisuuden pidentämistä toisen asteen koulutukseen. Keskusta haluaisi, että oppivelvollisuutta jatkettaisiin 18 ikävuoteen asti. Keskusta, kokoomus, rkp ja vasemmistoliitto haluavat hieman eri sanakääntein taata kaikille nuorille paikan toisen asteen koulutuksessa. Lähes puolet puolueista liputtaa myös maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta. Vasemmistoliitto, vihreät ja sdp ovat valmiita tekemään toisen asteen koulutuksesta täysin maksuttoman oppimateriaaleja myöten. Perussuomalaiset haluaisivat suitsia kurssikirjojen liian rivakkaa uusimista. Puolueet ilmoittavat kuin yhdestä suusta, että korkeakoulujen tutkimukselle on taattava riittävä rahoitus. Muun muassa kokoomus, siniset ja vihreät asettavat tavoitteeksi nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT). Sanamuodot ovat kuitenkin ympäripyöreitä: vihreät "laativat tiekarttaa", siniset "ottavat tavoitteeksi" ja kokoomus lupaa "ottaa määrätietoisia askelia". Vasemmistoliitto laittaa vielä paremmaksi: he "asettavat tavoitteeksi" TKI-rahoituksen nostamisen viiteen prosenttiin BKT:stä. Myöskään peruskoulutusta puolueet eivät ole vaalien alla unohtaneet. Opettajille puolueet haluavat taata paremmat mahdollisuudet keskittyä heidän perustyöhönsä eli opettamiseen. Puolueet haluavat myös lähes yksissä tuumin tarjota koululaisille enemmän yksilöllistä tukea ja parempia harrastusmahdollisuuksia. Viisi puoluetta – kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, siniset, vasemmistoliitto ja vihreät – ehdottavat peruskoulun ryhmäkokojen pienentämistä.