Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri Eurovaalitulos

Vankilat pelkäävät: Säästöt johtivat synkkään käänteeseen rikollisuudessa, tuomitut uusivat rikoksia hieman viime vuotta useammin

Suomen vankiloita hallinnoiva Rikosseuraamuslaitos on huolissaan säästötoimenpiteiden vaikutuksista uusien rikosten ehkäisemiseen. Rise julkaisi torstaina vuoden 2018 toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksensä. Selvityksestä käy ilmi joitakin keskeisiä vankiloihin ja rikollisuuteen liittyviä tilastoja. Risen mukaan Suomen vankiloissa eleli viime vuonna keskimäärin reilut sata vankia vähemmän kuin vuonna 2017. Viime vuonna Suomessa oli keskimäärin 2 910 vankia. Vankiloissa elävien vankien määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2005. Samaan aikaan Rise joutui aloittamaan vuosia kestäneet, rajut kiristykset toiminnassaan ja henkilöstömäärässään. Pääjohtaja Esa Vesterbacka kertoo, että Rise on joutunut vähentämään vuoteen 2016 mennessä yli 500 henkilötyövuotta. Säästöt ovat kuihduttaneet Rikosseuraamuksen henkilöstöä 20 prosentilla. Vankitilastoissa on nähtävissä myös uusi, negatiivinen käänne, Rise kertoo. Vankien uusintarikollisuus vapautumisen jälkeen on lähtenyt nousuun. Kun tarkastellaan viiden vuoden jaksolla, 50,6 prosenttia vangeista sortui uusintarikollisuuteen. Vuosi sitten lukema oli 49,6. –Tässä voi olla ihan vuosivaihtelusta kysymys, mutta jos tämä alkaa mennä siihen suuntaan, se on huolestuttavaa jo meidän päätavoitteidemme kannalta, Vesterbacka sanoo. Huolta lisäsäästöistä Nousu ei ole suhteellisesti merkittävä. Erikoista on se, että trendi on ollut laskeva koko sen vuosikymmenen, jonka aikana viranomaiset ovat tilastoineet asiaa. Vesterbackan mukaan nousut ovat olleet vain yksittäisiä värähdyksiä. Rise ilmaisee toimintakertomuksessa huolensa omista resursseistaan. Vesterbackan mukaan säästöt ovat johtaneet henkilöstöleikkausten lisäksi vankien toimintamahdollisuuksien kuihtumiseen. Pääjohtaja ei suoraan väitä säästöjä syyksi lisääntyneeseen uusintarikollisuuteen, mutta pitää sitä mahdollisena selittävänä tekijänä. –Tuon tyyppiset säästöt vaikuttavat siihen, minkälaisia toimintamuotoja on mahdollisuus järjestää ihan kaikenlaisessa kuntouttavassa toiminnassa. Toisaalta meillä on ihan vahva kehittävä ote toiminnassamme säästöistä huolimatta. Rikosseuraamuslaitoksen tehtävä on huolehtia siitä, että rikoksista tuomittuja ja rangaistuksensa suorittaneita ihmisiä ohjataan palaamaan yhteiskuntaan kaidalla tiellä. Vankien kuntouttavalla toiminnalla, kuten opiskelulla, työskentelyllä ja elämänhallinnallisella ohjauksella on tutkitusti merkittävä vaikutus. Yhden vankipäivän hinta: 214 euroa Vaikeasti määritelty ”kansan oikeustaju” kuitenkin keskittyy rangaistuksen tuntuvuuteen ja hyvitykseen. –Meidän tehtävämme on luoda turvallisuutta tähän maahan. Sitä luodaan sillä, että vangit eivät vapautuessaan syyllisty uusiin rikoksiin. Tätä voidaan saada ainoastaan kuntouttavien toimien kautta, Vesterbacka kertoo. Kyse on myös uhrinäkökulmasta, Vesterbacka lisää. Tekemättömillä rikoksilla ei voi olla uhreja. Kriminaalihuolto ja vankilalaitos maksavat yhteiskunnalle rahaa. Yhden vangin vuorokausiylläpidon hinta suljetussa vankilassa nousi viime vuonna. Se asettuu nyt 214 euroon vuorokaudelta, kun Vesterbackan mukaan summa oli vuosi takaperin noin 205 euroa. –Siihen on vaikuttanut eniten vankiluvun määrän lasku. Kiintiökustannukset säilyvät koko lailla samanlaisena, ja kun määrä laskee, se hiukan nostaa yksikkökustannusta. Rise tavoittelee sitä, että vankeuteen tuomitut istuisivat rangaistuksensa nykyistä enemmän avolaitoksissa. Tavoite jäi toteutumatta, ja esimerkiksi valvotun koevapauden käyttö väheni hiukan. Avolaitokset mahdollistavat porrastetun paluun siviiliin, mutta ne säästävät myös rahaa: avovankilassa oleva vanki kustantaa valtiolle kaksi kolmasosaa siitä mitä suljetussa vankilassa istuva vanki.