Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Onko brexitin lisäaika juokseva rutiiniasia? Toimitusministeristön toimivaltaa koeteltu jo useissa päätöksissä

Onko kannan muodostaminen Britannian toiveeseen brexitin lisäajasta rutiiniluonteinen juokseva asia? Kysymys on tullut mieleen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eron seurauksena. Suomi joutuu muiden EU-maiden tapaan päättämään siitä, miten se suhtautuu brittiparlamentin päätökseen yrittää venyttää peli ainakin jatkoajalle, jos ensi viikon parlamenttikäsittely ei muuta tilannetta. Harkinta-ajan pidentämiseen vaaditaan Euroopan unionissa yksimielinen päätös. Huippukokous on varautunut pohtimaan tilannetta Brysselissä ensi torstaina. Sipilän hallitus on toiminut eronsa jälkeen toimitusministeristönä vailla varsinaista poliittista mandaattia. EU-asiat kuuluvat eduskunnassa suurelle valiokunnalle, joka kuuli Sipilää perjantaina. Sipilä esitti valiokunnalle, että Suomi voisi sopimuksettoman eron välttämiseksi suhtautua mahdolliseen lisäaikapyyntöön myönteisesti. Valiokunta oli samaa mieltä. Valiokunnan mukaan esitys lisäajan antamisesta ei siis ole uusi eikä poliittinen, sillä sellaisiin avauksiin toimitusministeristöllä ei ole toimivaltaa. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) puolestaan palasi tiedotteessaan perjantaina vuoteen 2011, jolloin silloinen toimitusministeristö valmisteli ja päätti Suomen kannan Portugalin lainoitusohjelmaan. Jos brexit onkin ei-poliittinen juokseva rutiiniasia , niin Puolustusvoimien komentajan nimittäminen Jarmo Lindbergin seuraajaksi ei sitä ole. Seuraajanimitys jää seuraavalle hallitukselle. Näin on linjannut oikeuskansleri Tuomas Pöysti . Sen sijaan laajat toimivaltuudet saavan tiedusteluvaltuutetun nimittäminen on mahdollista. Suomen ensimmäiseksi tiedusteluvaltuutetuksi on nousemassa oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen , jonka valinnalla on perustuslakivaliokunnan tuki. Tiedustelulakeja ei saa ottaa käyttöön ilman tiedusteluvaltuutettua. Jo valmistelussa olevat suurlähettiläsnimitykset voidaan tehdä, mutta esimerkiksi Business Finlandin pääjohtajan nimitys lykkääntyy. Seuraavalle hallitukselle jää myös ratahankkeisiin keskittyvien yhtiöiden perustaminen, vaikka hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta oli jo ehtinyt puoltaa liikenne- ja viestintäministeriön esitystä. Ota tästä nyt selvää. Hallituksen erosta on kulunut vasta viikko, mutta eteen on tullut jo monta tilannetta, joissa toimitusministeristön toimivaltaa on koeteltu. Totutun protokollan mukaan tässä tilanteessa oltaisiin vasta vaalien jälkeen huhtikuun puolivälistä siihen saakka, kunnes uusi hallitus on koottu. Tilanne voisi lähiviikkojen aikana olla selkeämpikin. jussi.orell@lannenmedia.fi