Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kiisteltyyn kaivoslakiin viime hetken muutos, vaikka hallitus kaatui: Kaivosfirmat saavat nyt helpommin etuoikeuden lupaan

Vaikka hallitus kaatui viime viikolla, eduskunta ehti hallituspuolueiden voimin hyväksyä keskiviikkona kaksi kaivoslain muuttamista koskevaa pykälää äänin 89–79. Lakiehdotuksen hylkäämistä esitti Lauri Ihalainen (sd). Pykälämuutosten myötä esimerkiksi kaivosyhtiöt voivat laittaa kaivosluvan vireille tekemättä arviointia ympäristövaikutuksista. Arviointi pitää kuitenkin liittää hakemukseen ennen lausuntokierrosta. Aiemmin kaivoslaki edellytti, että lupahakemukseen on heti liitettävä ympäristöselvitykset, Natura 2000 -arviointi, ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) sekä yhteysviranomaisen päätelmä. –Etuoikeus malminetsintä-, kaivos-, ja kullanhuuhdontalupaan voisi syntyä, vaikka lupahakemus ei sisältäisi näitä asiakirjoja, hallituksen hyväksytyssä esityksessä todetaan. Kaivoslain muutokset ovat saaneet osakseen voimakasta kritiikkiä niin oppositiosta kuin ympäristöasiantuntijoiltakin. Esimerkiksi kansanedustaja Silvia Modig (vas) on pitänyt päätöstä häpeällisenä. –Outoa, että toimitusministeristönkään aikana nämä puolueet eivät voi jättää tekemättä heikennyksiä ympäristönsuojeluun, kansanedustaja Ville Niinistö (vihr) moitti Twitterissä. Perussuomalaisten Laura Huhtasaar i (ps) yhtyi kritiikkiin maanantain täysistunnossa. –Tässä hallituksen esityksessähän ongelma on se, että se muuttaa tilannetta siten, että etuoikeuden voi saada heti lupahakemuksen jätettyään, vaikka se ei sisältäisi esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia, Huhtasaari totesi. Valiokunnilta pyyhkeitä Ympäristö- ja talousvaliokunta antoivat hallituksen esittämistä kaivoslain muutoksista kriittiset arviot. Lakimuutosten valmistelu oli valiokuntien mukaan puutteellista, sillä lakiluonnoksesta ei pyydetty lausuntoja miltään taholta, edes ympäristöministeriöltä. –Esitys sisältää runsaasti kirjoitusvirheitä, viittaukset eduskunnan asiakirjoihin ovat teknisesti virheellisiä, rinnakkaisteksti on virheellinen, pykäliin sisältyy sekä asia- että teknisiä virheitä ja perustelut ovat sisäisesti ristiriitaiset, ympäristövaliokunta katsoi. Ympäristövaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että kaivoslain uudistamistarpeita tulisi tarkastella pian. Hallitus arvioi, ettei uudistuksella ole negatiivisia ympäristövaikutuksia, mutta että se sujuvoittaisi ja nopeuttaisi esimerkiksi kaivosyhtiöiden lupaprosesseja ja keventäisi toiminnanharjoittajien hallinnollista taakkaa. –Nämä olivat vain arvioita, eikä niitä ole kunnolla selvitetty tai perusteltu, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Pasi Kallio . Miten käy kuntalaisten kuulemisen? Talousvaliokunta huomautti lausunnossaan, että säädösmuutoksen myötä keskeiset hanketta koskevat ratkaisut voidaan tehdä jo ennen kaivoslupahakemuksen jättämistä. Tämän pelätään heikentävän esimerkiksi kuntalaisten osallistumisen vaikuttavuutta. –Kaivoslupahakemuksessa ei välttämättä enää esitetä vaihtoehtoisia ratkaisuja hankkeen toteuttamiseen, ja luvanhakija joutuisi tekemään tätä koskevat valintansa ennen kuin käytettävissä olisi tieto hankkeen ympäristövaikutuksista, valiokunta huomautti. Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko pitää osallistumisen heikentymistä koskevaa huolta aiheellisena. –Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään ennen lupahakemusta, muita tahoja kuullaan aiemmin vaihtoehdoista. Tarkoitus olisi kuitenkin tutkia eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia esimerkiksi ympäristölle. Voi olla, että jatkossa se ei toteudu samalla tavalla, Kokko toteaa. ”Jätettiin epämääräisyyden varaan” Kokko ei usko, että pykälämuutosten ympäristövaikutukset ovat kovin dramaattisia. Kokosta tehdyt muutokset kuitenkin tekevät kaivoslaista sekavamman. –Nyt jätettiin epämääräisyyden varaan se, mihin lupavaiheeseen ympäristövaikutusten arviointi sijoitetaan. Hänestä kolmea erityyppistä lupaa ja kahta erilaista ympäristöarviointia ei olisi kannattanut yhdistää tällä tavoin, vaan ne olisi kannattanut valmistella eritellymmin. –Tätä ei ole asianmukaisesti valmisteltu, eikä valmisteluvaiheessa ole riittävästi kuultu asianomaisia, Kokko toteaa. Ristiriitaa Alkuvuodesta julkisessa keskustelussa kuohutti se, luovuttaako Suomi liian halvalla uusiutumattomia luonnonvarojaan ulkomaisille kaivosyhtiöille. Suomen löytäjä saa pitää -periaatteella toimiva kaivoslaki herätti paljon kritiikkiä. Myös se, että lasku kaivosyhtiön aiheuttamista ympäristövahingoista voi nykyisin kaatua veronmaksajille, oli keskustelussa. Luonnonsuojeluliiton juristi Kallio pitää ristiriitaisena sitä, että hallituspuolueidenkin edustajat ovat korostaneet, että kaivoslain uudistamista tulee selvittää kokonaisuutena, mutta nyt hallituksen johdolla hyväksyttiin kaksi muutosta kaivoslakiin nopealla aikataululla. Esimerkiksi kaivoslaista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä korosti alkuvuodesta, ”ettei mikään kaivosyhtiö voi tulla Suomeen sikailemaan”. Hän peräänkuulutti kaivosyhtiöiden vastuuta ympäristövahingoista ja piti myös louhintaveron käyttöönottoa selvittämisen arvoisena. Kokoomuksen Petteri Orpokin painotti, että ”yhteiskunnalle pitää jäädä kohtuullinen, sille kuuluva osuus kaivostoiminnan tuotosta”. Orposta kaivoslain muutostarpeista tulee keskustella hallitusohjelmaneuvotteluissa. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti helmikuun lopussa selvityshenkilön selvittämään kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuutta hallitusneuvottelujen pohjalle. –Kyllä tässä on ristiriitaa, että ensin on korostettu kaivoslain kokonaisselvitystä ja että Suomen pitää saada omansa pois ja sitten tehdään helpotuksia kaivosyhtiöiden löytäjä saa pitää -periaatteen toteuttamiseen, vieläpä ilman lausuntokierrosta. Nyt kaivosyhtiöt saavat helpommin etuoikeuden malminetsintä- tai kaivoslupaan eli varausilmoituksen voi tehdä kevyemmin kuin aiemmin. Etuoikeuden voi saada se, joka ensin sitä hakee, eikä välttämättä paras tai vastuullisin toimija, Pasi Kallio toteaa. Ympäristöselvitykset tulisi olla jatkossakin tehtynä ennen kuin luvan toiminnalle voi saada. Taustalla yksimielinen lausuma Keskustan kaivospoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi painotti maanantain täysistunnossa, että hallituksen esityksen taustalla on eduskunnan yksimielinen lausuma, jossa kaikki puolueet edellyttivät, että hallitus tuo kyseiset kaivoslain korjaukset eduskuntaan. Silvia Modig vastasi tähän, että lausuma hyväksyttiin vuonna 2016. Kallio huomauttaa, että muu lainsäädäntö on jo muuttunut vuodesta 2016. –Näin todella hyväksyimme, mutta ei siihen sisältynyt mitään pienellä printattua osuutta miten tahansa valmistellusta, minkä tahansa sisältöisestä pykälästä. En minä kannattamalla sitä lausumaa kyllä todellakaan antanut mandaattia tälle, että näin luokattomasti valmistellut pykälät tulisi hyväksyä, Modig sanoi. Lohi myönsi, että hallituksen esitykseen sisältyy teknisiä virheitä, jotka on talousvaliokunnassa korjattu. Lohi painotti, että hänestäkin on välttämätöntä, että tulevalla vaalikaudella katsotaan kokonaisuutena kaivostoimialan lainsäädäntöä. Lohi korosti, että Suomi tarvitsee ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kaivostoimintaa. –Jos me poissulkisimme ulkomaalaiset toimijat täältä, niin kuka täällä etsisi malmia? Ei kukaan. Ei meillä ole kotimaassa semmoisia pääomia, satoja miljoonia, että me voisimme ottaa sen riskin, Lohi totesi täysistunnossa. Lintilä: Keskeisin vaikutus suhteessa kilpailijoihin Kaivoslaista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintiläkin korostaa, että pykälämuutosten taustalla on eduskunnan yksimielisesti hyväksymä lausuma, joka velvoitti hallitusta tuomaan esityksen eduskunnan käsittelyyn. Lintilä huomauttaa, että nyt hyväksytty lakiehdotus on ollut aiemmin vuonna 2017 annetun hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä laajalla kuulemiskierroksella ja samassa muodossa. – Tuolloin tämä yksityiskohta jätettiin valiokuntakäsittelyn yhteydessä pois hallituksen esityksestä. Perusteluna oli se, että eduskunnassa oli samaan aikaan käsittelyssä laaja YVA-lakipaketti. Kun lakiesityksen sisältöä ei ollut muutettu, ei ministeriössä katsottu tarpeelliseksi laittaa esitystä uudelleen kuulemiskierrokselle, Lintilä sanoo. Lintilän mukaan nyt hyväksyttyjen muutosten keskeisin vaikutus liittyy etuoikeusaseman syntymiseen suhteessa muihin kilpaileviin kaivosalan toimijoihin. Esitetty muutos mahdollistaa ympäristöselvitysten viimeistelyn siten, että ne sisältävät viimeisimpienkin tutkimusten tulokset, kun selvitykset on toimitettava ennen kuulemisprosessia ja päätöstä, Lintilä sanoo. Lintilä korostaa, ettei mitään lupia voida myöntää ennen kuin kaikki asiakirjat on toimitettu, eikä muutoksella ole vaikutusta lupaharkintaan. Hakemuksessa on ilmoitettava, milloin liitteet toimitetaan, ja viranomainen voi myös asettaa asiakirjojen toimittamiselle määräajan. – Asianosaisilla on siis edelleen kaikki aineisto käytössään kuulemisvaiheessa. Tällä lakimuutoksella ei heikennetä asianosaisten tiedonsaantia, eikä tämä rajoita YVA-prosessin huomioimista, Lintilä sanoo. Ministeri muistuttaa, että jätettyä hakemusta voidaan muuttaa sen jättämisen jälkeen, jos sille ilmenee tarvetta. Juttua muokattu 17.3. klo 7.38. Lisätty elinkeinoministerin kommentit