Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Vanhat sairaalakiinteistöt ovat huonossa kunnossa – uudistusta tarvitaan

Mielipidekirjoituksissa tässäkin lehdessä on kritisoitu sairaalarakentamista Suomessa ja kauhisteltu investointien suuruutta. Uusia sairaalatiloja rakennetaan tällä hetkellä sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa ja tähän on selkeät syyt ja kestävät perusteet. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri rakentaa tällä hetkellä T3-sairaalaa, joka tulee valmistuessaan vuonna 2021 tarjoamaan terveet ja tehokkaat tilat synnytyksille sekä lasten ja naisten sairaanhoidolle. T3-sairaala korvaa vuonna 1968 valmistuneen U-sairaalan, jota ei pysty enää korjaamaan sairaalakäyttöön. Elämme kolme seuraavaa vuotta jännityksessä, kestävätkö U-sairaalan viemärit ja vesijohdot vielä tuon aikaa ja kykeneekö henkilöstömme työskentelemään tiloissa, joissa monet kokevat sisäilmaan liittyvää oireilua. Rakentamalla uudet tilat voimme myös tehostaa toimintaa muun muassa keskittämällä leikkaussaleja. Satakunnan sairaanhoitopiiriin Satasairaalaan valmistui vuoden vaihteessa niin sanottu H-rakennus, jonne siirtyi muun muassa sairaala-apteekki. Uudet tilat oli rakennettava sillä uhalla, että lääkevalmistus ja sairaala-apteekin toiminta olisi muutoin lopetettava, koska entiset tilat eivät valvovan viranomaisen Fimean mukaan täyttäneet lääkevalmistustiloille asetettavia vaatimuksia. Nyt suunnitellaan ja haetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä lupaa Satapsykiatrian rakentamiselle. Se toisi psykiatrian toiminnot liki 120 vuotta vanhoista, tämän päivän toimintaan soveltumattomista tiloista Harjavallasta muun erikoissairaanhoidon yhteyteen mahdollistaen lainmukaisen päivystyksen järjestelyn. Alun perin 600 potilaalle suunnitellut tilat kutistuvat noin 100 potilaalle, joten ei olla rakentamassa lisää kapasiteettia, vaan karsitaan sitä kovalla kädellä. Myös Turussa suunnitellaan samasta syystä psykiatrista sairaalaa Tyksin kampukselle korvaamaan satavuotiaat Kupittaan ja Halikon sairaalat. Vaikeaan mielenterveyshäiriöön sairastuneelle tulisi voida tarjota rauhallinen yhden hengen huone, mahdollisuus tavata rauhassa sairaalassa vierailevia omaisiaan ja levottomimpien hetkien turvaksi jotain muuta kuin kalsea eristyshuone kalansilmäkameroineen. Tämä ei ole vanhoissa mielisairaaloissa useinkaan mahdollista. Harva 1950–60-luvulla rakennettu keskussairaala on sellaisenaan enää kelvollinen nykyaikaiseen erikoissairaanhoitoon. Talotekniikka tarvitsee määräajoin uusimisen, mutta vanhaan runkoon ei ole helppoa tehdä kustannustehokkaita LVI-saneerauksia. Isojen potilashuoneiden sijaan yhden hengen huoneet olisivat tarpeen myös somaattisessa hoidossa sairaalainfektoiden leviämisen hallitsemiseksi ja potilaiden yksityisyyden turvaamiseksi. Tilaratkaisuilla on suuri merkitys henkilöstön käytölle. Avustamista tarvitaan vähemmän, kun huonosti liikkuva potilas pääsee omin avuin omaan huoneeseen sijoitettuun wc:hen. Keskussairaalahoito on keskitettyä erikoissairaanhoitoa, jonka yhteyteen on hyvin perustein sijoitettu myös ympärivuorokautinen päivystys tukipalveluineen, erikoisalapäivystyksineen, kuvantamislaitteineen ja laboratoriopalveluineen. Väestön ikääntyessä monet erikoissairaanhoidon menetelmin hoidettavat sairaudet yleistyvät, esimerkkeinä sydänsairaudet, syöpä, neurologiset sairaudet ja tukielinsairaudet. Siksi tarvitsemme edelleen hyväkuntoista keskussairaalakapasiteettia. Leena Setälä sairaanhoitopiirin johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ermo Haavisto sairaanhoitopiirin johtaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri Isojen potilashuoneiden sijaan yhden hengen huoneet olisivat tarpeen myös somaattisessa hoidossa sairaalainfektoiden leviämisen hallitsemiseksi ja potilaiden yksityisyyden turvaamiseksi.