Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Maakaapelin ja valokuidun rakentaminen samalla kaivulla etenee hitaasti – laki velvoittaisi yrityksiä toimimaan yhdessä

Sähkön maakaapelien ja valokuidun yhteisrakentaminen maan alle sujuu vain harvoissa tapauksissa Suomessa. Yhteisrakentamisessa olisi se etu, että yhdellä kaivamisella voisi asentaa kaikki tarvittavat kaapelit. Yritykset voisivat jakaa kustannuksia. Taustalla vaikuttaa sähköverkkoyhtiöiden lakisääteinen vaatimus maakaapelointiin vuoteen 2028 mennessä. Nopeat valokuituyhteydet pitäisi taas EU:n mukaan saada kaikkiin kotitalouksiin vuoteen 2025 mennessä. Yhteisrakentamista on yritetty vauhdittaa yrityksiä velvoittavalla lainsäädännöllä vuodesta 2016. Sen mukaan yhteisrakentamiseen on velvoite suostua, kun toisena osapuolena on teleoperaattori. –Kaikki eivät varmasti tiedä, että velvoite on olemassa, sanoo yhteisrakentamista valvovan Traficomin johtava asiantuntija Petri Makkonen Lännen Medialle. Liian vähän tietoa liian myöhään Traficomilla on sähköinen Verkkotietopiste.fi-palvelu, johon muun muassa yritykset ja kunnat voivat kirjata hankkeitaan. Rakentamishankkeista ilmoittaminen on kuitenkin ollut satunnaista, joten eri tahot eivät tiedä usein toistensa hankkeista tai sitten tieto tulee liian myöhään suunnittelun kannalta. –Tietojen kattavuudessa on vielä aika paljon puutteita. On monenlaista rakentajaa sähköverkkoyhtiöistä ja teleyhtiöistä vesiosuuskuntiin, eikä palveluamme vielä kattavasti tunneta, sanoo Makkonen. Hän vakuuttaa, että Verkkotietopiste.fi-palvelu toimii kuten aiemminkin, vaikka Viestintävirasto yhdistyi vuodenvaihteessa Trafin kanssa Traficomiksi. Traficom pyrkii tänä vuonna viestittämään laajasti yhteisrakentamisen eduista kuntapäättäjille ja alan messuilla. Caruna ja Telia avasivat pelin sopimuksellaan Sähköverkkoyhtiö Caruna ja teleoperaattori Telia avasivat yhteisrakentamisen pelin uudella sopimuksellaan tammikuussa. Aina kun Caruna maakaapeloi sähköverkkoa, se rakentaa tarvittaessa samalla Telian ja mahdollisesti myös muiden teleoperaattorien puolesta valokuitua. Projektit alkavat Lounais-Suomessa. –Haluamme tarjota lisäarvoa asiakkaille ja parantaa meidän mainettamme, kertoo Carunan sähköverkkojohtaja Kosti Rautiainen . Caruna on saanut sähkön siirtohinnoittelustaan kritiikkiä. Yhtiö on puolustautunut maakaapeloinnin kuluilla, joita nyt alennetaan yhteistyöllä. Tavallisesti teleoperaattori myy valokuituliittymiä ennakkoon asuinalueelle, jotta se tietää, kannattaako kaivaminen aloittaa. Telialla vaatimus on, että puolet asukkaista ottaa liittymän. Yhteishankkeet säästävät kuitenkin sen verran kustannuksia, että Telia pystyy tarjoamaan valokuidun yhä useampaan kohteeseen. Carunan Rautiaisen mukaan teleoperaattorin maksettavaksi jää noin kolmasosa kaivukustannuksista. –Telia oli ensimmäinen teleoperaattori, joka oli valmis ajattelemaan liiketoimintansa uusiksi, hän sanoo. –Menemme kaikkialle mukaan, missä valokuitua ei ole ja missä on kysyntää, toteaa Telian avoimen kuidun liiketoimintajohtaja Sanna Mutka . Telia ei siis tule mukaan kaikkiin hankkeisiin, mutta yhteistyöstä tulee säännöllistä. Myös sähköverkkoyhtiö Elenia aloittaa yhteistyön teleoperaattorien Telian ja Elisan kanssa Pirkanmaalla. Muutamassa kohteessa Elenia rakentaa valokuidun samalla maakaapelin kanssa. Verkkotoimijan on suostuttava toisen verkkotoimijan fyysisen infrastruktuurin yhteisrakentamista ja verkkojen yhteisrakentamista koskevaan pyyntöön oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Kohtuulliseen pyyntöön on suostuttava, jollei yhteisrakentaminen lisää verkkotoimijoiden kustannuksia erillisrakentamiseen verrattuna, koske vähäistä rakennushanketta tai vaaranna verkon turvallisuutta tai verkon käyttöä aiottuun tarkoitukseen. Yhteisrakentamista koskeva pyyntö on jätettävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Verkkotoimija kattaa viestintä-, energia-, vesihuolto- tai liikenneverkkoa hallinnoivat tahot. Lähde: Finlex