Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Söitpä kaninruokaa tai itse kanin, se ärsyttää

Mitä sinä söit tänään? Ei pitäisi kuulua kenellekään, mutta tuntuupa kuuluvan. Tänä päivänä ihmisillä on hirveä hinku puuttua toisten syömisiin ja tuputtaa omia uskomuksia täytenä faktana. Ihan sama mikä ruokavalio on kyseessä, aina löytyy "musta tuntuu" -elämänkoulun käyneitä, jotka tietävät parhaiten, mikä ruokavalio sopii ihan kaikille. Jos maallikot riitelevät ruuasta keskenään, samaa tekevät myös asiantuntijat. On virallisia totuuksia ja vähemmän virallisia totuuksia ja jotain sieltä väliltä. Ei ihme, ettei tavallinen ihminen aina tiedä ketä uskoa. Itse päätin avartaa omaa maailmankuvaani tutustumalla ruokamaailman parjatuimpaan ääripäähän, vegaaniruokavalioon. Tammikuussa vietettiin valtakunnallista vegaanikuukautta ja vaihdoin ruokavalion kuukaudeksi sekaanista vegaaniksi. Kun paljon puhutaan ilmastomuutoksesta, halusin ottaa selvää millaista olisi elää loppuelämä vegaanina. Kuukausi oli avartava ihmiselle, joka ei rehellisesti sanottuna ole mikään ituhipin perikuva. Kasvikset ovat toki ennenkin maistuneet monessa muodossa, mutta verinen pihvi kasvisten kyljessä on mielestäni ruokien aatelia. Vegaanina eläminen ei sinänsä ollut vaikeaa, sillä Porissa on hyvä ruokatarjonta vegaaneille. Ruoka oli oikeasti hyvää, vaikka vatsa ei sopeutunut missään vaiheessa linsseihin ja papuihin. Luultavasti olin tuolloin suurempi ympäristöhaitta maapallolle kuin ennen vegaaniruokaa. Suurin ihmetyksen aihe oli kuitenkin muiden ihmisten negatiivinen suhtautuminen, vaikka olin vain määräaikais-vegaani. Monilla tuli tarve perustella lihansyöntiään sekä vähätellä vegaaniruuan merkitystä ilmastomuutokseen. Aikuinen poikani, joka on ollut elämäntapa-vegaani jo pidempään, totesi että tämä on hyvin yleinen reaktio: Vegaani ärsyttää. Itsestäni ei kuoriutunut kuukauden kokeilun aikana täysvegaania, mutta ruokavalio täydentyi monella hyvällä vegaaniruualla. Sen sijaan päätin siirtyä kokeilemaan ärsyttävyyden toista ääripäätä eli ketogeenistä ruokavaliota, josta lääkäri Antti Heikkilä joutui julkiselle noitaroviolle. Harhaluuloista poiketen ketokarppaajan ei tarvitse syödä pelkkiä munia ja pekonia, vaan olen kokannut viikon aikana esimerkiksi lähitiloilta ostettua kania, vuohta ja fasaania vegaanihöysteillä. Vaikka kokeiluni on vasta alussa, se tuntuu jo nyt ärsyttävän muita yhtä paljon kuin vegaanina oleminen. Onneksi oma maailmani ei kaadu siihen, että välillä syön kaninruokaa ja joskus itse kanin. Älä sinäkään kaada omaa maailmaasi muiden syömisistä. Syö ja anna muidenkin syödä. Anne Nikka Kirjoittaja on Satakunnan Kansan toimittaja.