Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Naiseus ja se ilmentymät o sanal sanoe sukkelii

Naiseus ja se ilmentymät o sanal sanoe sukkelii. Jotkut asjat puskee läpitte kulttuuriperimäst, jotkut o opittui ja jotkut o ihmee sisäsyntysii. Joistai naisist sanotaa, et he o erityise naisellissii. Sihe saattaa kuuluu pitkät kauniit hiukset, kaunii muatoset maalatut kynnet, ehkä huulipunnaa ja nätit vaatteet. Jolleki naiseus o jottai iha muut. Eikä se vähen naisen olemise arvoo, vaikkei olis tipahiukkaa huulimaalii tai olis vaik kalju. Must se o ihmiskunnas suuri rikkaus, et sukupualis o eros, mut ei silläkä mittää vällii ol, jos tahtoo ol jottai silt välilt, eikä silläkä, jolsei oikee tiär kumpaa sorttimenttii olis enämpi. Kummallist mu miälestäni o se, et kui piänen jotkut asjat nousee essii. Semmoset, mikkä toisil ei korostu aikuisenaka. Mää e kauheesti ol mukuloitte kans ollu tekemisis enne tota ommaa pikkumatamiini. Viime syksyn, ko se otti jallaat alles, mää hämmästyi. Ei, en sitä et flikka lähti liikkeel (mullaki o ain ollu kauhee kiiru), vaa sitä, et kui nii piänes pätkäs ihmisvastaloo voi jo nähr, et se o naisihmine! O paljo helpompi funteerat, et kaikil meil o syntymäst saakka kaikki sisäelimet kasvuu vail valmiit, mut et tommonenki. Viime pyhävuarokaurel täst polvekorkusest tuli sit Pikkuäiti. Hän sai nuke ja siit tuli Vauva. Sitä ruakitaa ja silitellää ja kannetaa ja annetaa iskäl suukotettavaks. Pikkuäiti silmii syttyy pikkuruiset tähret, ko hän tarhast tullesas muistaa Vauva. Se o äärettömä hellyyttävvää. Ja ihmeellist. Mist semmone tullee noi piänel? Mul oli ittelläni pitkätukkane, pehmeevartaloine, silmiässulkeva Nupukka. Mää leikei sil kavva. Silti must ei tullu erityise lapsrakast. Nukkevavvaa tiätysti pystyy kontrolloimaa huamattavasti helpommi ko ihmislast. Ehkä mu luantane laiskuuteni vaikutti asjaa. Sen mää ymmärrä, et piäni laps oppii yllättävänki noppeesti käyttämää lusikkaa ja juamaa itte. Tarttee ihmise nälkäs tyyryttää, vaik piänemmänki. Ja senki mää ymmärrä, et sanoi ruppee hiljalles tulemaa, ko puhet kuulee ympärilläs koko ajjaa. Erikoist olis, jolsei siit mittää tarttus. Ja seki mu päähäni mahtuu, et kaikemoiset tairot tarttuu niinko kärpäne paperii, sitähä tapahtuu koko ihmise ikä (toivo mukkaa). Mut mist nua iilit tullee? Mikä Pikkuäiti silmii pistää ne tähret syttymää, ko hän näkkee Vauva ja millail uure Muumilaakso ensimäiset mainokset naulitti pikkuflika telkkari viäree? Ihmeit täys o ihmise elämä. Ihastuttava ihmeellist naistepäivää!