Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Opettajan työn valvonta on täysin puutteellista – työn laadun lisäksi jopa turvallisuus ja koskemattomuus ovat välillä vaarassa

Kuluttaessani piakkoin yhdeksän vuotta peruskoulun penkkiä olen joutunut huomaamaan valtavia tasoeroja eri opettajien välillä. Toinen tekee kokeensa edelleen ruutuparille ja toinen käyttää oppituntinsa omien yksityisasioiden hoitamiseen. Kysymys kuuluukin: Miten tämä voi olla mahdollista? Miten voi olla mahdollista, ettei niinkin tärkeän elimen kuin peruskoulun työn ja ennen kaikkea opetuksen tasoa valvota? Opettajan tultua luokkaan, ja oven mentyä kiinni ei kenelläkään luokan ulkopuolisella saatikka opettajien esimiehillä ole harmainta aavistusta mitä ovien sisäpuolella tapahtuu. Olen näiden kuluneiden vuosien aikana ollut seuraamassa valitettavan useita tilanteita, joissa myös oppilaan turvallisuus ja koskemattomuus on näkökulmastani ollut uhattuna. Muistatko parin vuoden takaisen viraalivideon, jossa koulun opettaja “sekoaa”? Valitettavasti olen ollut myös tämän kaltaisia kohtauksia seuraamassa. Oppilaalle kynnys mennä vaikka rehtorin luokse näistä epäkohdista puhumaan on suuri, sillä onhan opettajalla aina yliote tilanteesta. Koen myös, ettei oppilaan huolta tai kokemusta yllä mainituissa tilanteissa oteta tarpeeksi vakavasti. Sama tilanne on esimerkiksi kokeiden laadussa ja arvostelussa. Miksi kaikilla samalla luokka-asteella olevilla ei ole samantasoista koetta, vaan kokeen vaativuus on opettajan määriteltävissä? Eikö se sodi kaikkea perusopetuksen periaatteita vastaan? Eikö juuri se aseta oppilaat eriarvoiseen asemaan eri koulujen ja opettajien välillä? Opetuksen tasossa on myös huomattavia heittoja eri opettajien välillä. Lieneekö sitten syynä opettajan puutteellinen koulutus tai välinpitämättömyys. Kokonaisuudessaan arvostan opettajien ammattikuntaa ja heidän tekemää työtään, mutta myös tässä kuten monissa muissakin ihmisryhmissä muutama kyseenalainen tapaus madaltaa kaikkien muidenkin arvoa. Opettaja on opettajana oma esimiehensä. Hän luottaa siihen, ettei kukaan kyseenalaista hänen tekemisiään luokkahuoneen ulkopuolella. Minulla on tietenkin näkökulma vain yhden kunnan yhdestä koululaitoksesta, (jossa suurin osa opettajista on varsin ammattitaitoisia ja herttaisia ihmisiä), mutta uskon monen silti voivan samaistua näkemykseeni. Valvonta opettajien työssä on lapsen kengissä, eikä lasten tai nuorten huolta haluta ottaa vakavasti. Mistä se sitten ikinä johtuneekaan. Opettajaa kenties voisi verrata oppilaidensa pomoksi tai esimieheksi. Kertokaa siis onko se tulevaisuudessakin työpaikalla niin, että tarpeeksi korkeassa asemassa voi sanoa tai tehdä mitä tahansa ilman, että siihen kukaan millään tavalla puuttuisi? Mitä sinä olisit valmis kestämään ja kuuntelemaan päivittäin omalta pomoltasi? Saatan olla nuori, mutta tyhmä en ole. Jenny Vuorisalo Pomarkku Olen näiden kuluneiden vuosien aikana ollut seuraamassa valitettavan useita tilanteita, joissa myös oppilaan turvallisuus ja koskemattomuus on näkökulmastani ollut uhattuna.