Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri Eurovaalitulos

En halua, että Meghan kokee Dianan kohtalon

Vuosi sitten en tiennyt, kuka on Rachel Meghan Markle . Nyt tiedän. Hän on Meghan eli Mekaani, kuten meillä päin sanotaan. Hän on Sussexin herttuatar ja prinssi Harryn puoliso. Tiedän, että Meghanin synnyttämisen aika tulee pian. Tiedän myös, että hän on entinen näyttelijä, että hänen isänsä on mulkvistin sukua ja että hänen kälynsä herttuatar Catherine ei osallistunut hänen vauvakutsuilleen. Syy oli jymy-yllätys. Vaikka Catherine vihaa Meghania kuin Silppuri teini-ikäistä mutanttininjakilpikonnaa, hän aikoo järjestää tälle omat kutsut! Mitähän niistäkin tulee! En ole kiinnostunut kuninkaallisista, mutta Meghan on alkanut vetää minua puoleensa. Pidän sekä hänestä että prinssi Harrysta. Haluan uskoa, että Meghan on älykäs ja sydämellinen. Haluan pitää Harrya fiksuna ja filmaattisena heppuna. Haluan uskoa heidän rakkautensa vilpittömyyteen. Todennäköisesti olen väärässä. Oikeassa elämässä Meghan saattaa olla isänsä kaltainen juonitteleva "bitch" ja Harry isäänsä tyhmempi saapas, mutta lapsenuskossani pidän kuplani ehyenä kunnes toisin todistetaan. Meghan-uutisia ei voi välttää, jos seuraa suomalaista mediaa. Amerikkalais-brittiläisestä herttuattaresta ja hänen lähipiiristään suolletaan kaukaisen pohjoisen tasavallan tiedotusvälineisiin käsittämätön määrä hömppää ja huttua. Digit ja printit ovat piukassa niin outoa Meghan-triviaa, että se muuttuu kiinnostavaksi samalla logiikalla kuin Sokrateen hulluus neroudeksi historiassa tai saippuasarjan käänteet taiteeksi pitkän sairasloman aikana. Toimituksissa tämä tiedetään oikein hyvin. Brittilehdistössä vyörytysaste on tietenkin Suomeen verrattuna tuhatkertainen. Se saa minut tuntemaan entistä enemmän sympatiaa Meghania ja Harrya kohtaan. En halua, että sensaatiolehdet tappavat mukavan herttuattaren. Ennakkotapaukset ovat karmeita. Meillä on ollut Suomessa Laila Kinnusemme, Timo K. Mukkamme ja Matti Nykäsemme , joiden kuolemaan media on ollut tavalla tai toisella osasyyllinen. Ajojahteja meillä ei kuitenkaan synny samalla tavalla kuin Britanniassa. Sikäläiset tabloidit pystyvät halutessaan mihin tahansa, jopa erkaannuttamaan saarivaltakunnan mantereesta. Laulaja Amy Winehousesta ja prinsessa Dianasta tuli kohutoimittajien ja paparazzien armeijan uhreja. Kenties Dianan poika ja miniä kuitenkin välttävät saman kohtalon. Prinssi Harry on kasvanut kuninkaallisessa julkisuudessa ja herttuatar Meghan amerikkalaisessa show busineksessa. Ehkä heitä suojaa samanlainen pinnoite kuin Kovanaamaksi nimettyä paistinpannua tai television selviytymissarjassa koskemattomuuden saavuttanutta kilpailijaa. Sitähän tämä kaikki on: realitya.