Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Robotiikka antaa aikaa inhimilliselle ihmisen tekemälle työlle – robotti hoitaa rutiinihommat

Jarmo Karonen kirjoitti SK:n pääkirjoituksessa (27.2.) roboteista ja niiden verotuksesta. Pohdinta robottien tekemän työn ja tuotteiden verotuksesta on ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Pääkirjoitus tuntui keskittyvän enemmissä määrin tuotantoa harjoittavien yritysten robotisointiin, mutta on nähtävissä, että yhteiskunnan muutos robotiikan vaikutuksesta tulee olemaan suurempi nimenomaan muilla kuin teollisuussektorilla. Teollisuudessa robotteja on ollut laajamittaisesti käytössä lähes 60 vuotta, mutta esimerkiksi palvelusektorille ne ovat vasta tulossa. Me emme ajattele useinkaan robotteja osana jokapäiväistä elämäämme, mutta todellisuudessa ne ovat jo sitä. Vieraillessamme vaikka apteekissa, emme tule ajatelleeksi, että lääkepakkauksen hakee automaattivarastosta robotti, eikä ihminen tai kauppakeskuksen lattian on aamuyöllä pessyt robotti. Monissa kodeissa robotit hoitavat imurointia tai nurmikonleikkuuta. Olisimmeko valmiita maksamaan robotin suorittamasta nurmikonleikkuusta veroa, kun työn suorittaa robotti eikä asukas itse? Tulevaisuudessa robotiikka tulee tunkeutumaan yhteiskunnan kaikille sektoreille ja on todennäköistä, että sen seurauksena poistuu työtehtäviä ja ammatteja. Tämä on normaalia yhteiskunnan kehitystä, kun työtehtäviä häviää ja uusia syntyy tilalle. Tämä asettaa koko hyvinvointiyhteiskuntamme uuden haasteen eteen. Meidän tulee uudelleenkouluttaa suuri joukko ihmisiä ammateista, joiden hoitamisessa robotti on huomattavasti tehokkaampi. Toinen merkittävä uhka ja mahdollisuus robotisaatiossa ovat hoiva- ja terveyspalvelujen tuottaminen. Tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskuntamme ikärakenne muuttuu voimakkaasti ja turvataksemme edes nykyisen palvelutason, on meidän satsattava voimakkaasti ja ennakkoluulottomasti uusiin innovatiivisiin robottiratkaisuihin. Näin voimme valjastaa hoitohenkilökunnan tekemään varsinaista hoitotyötä, kun robotti hoitaa rutiininomaisia työtehtäviä. Karonen kirjoitti myös, että automaatioratkaisut voivat viedä pelimerkit luovimmilta ratkaisuilta. Satakuntalaisena robotiikka-alaa kehittävän organisaation edustajana voin kertoa, että alueemme robotiikkayrityksissä kehitetään ja keksitään nimenomaan luovia ja innovatiivisia ratkaisuja mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Luovuus ei siis ole kadonnut eikä katoa minnekään, jos pidämme hyvää huolta alueemme poikkeuksellisesta automaatio- ja robotiikkaklusterista. Satakunnalla on pitkästä aikaa mahdollisuus merkittävään kehitysloikkaan niin robottijärjestelmien toimittajana kuin hyödyntäjänä. Olisi typerää jättää tämä mahdollisuus käyttämättä. Satakunnan ammattikorkeakoulu toimii demonstraatioympäristönä alueen yrityksille ja tarjoaa näköalapaikan robotiikan kehitykseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin tuotannon tehostamisessa. Samoin Samk tarjoaa lapsille, nuorille, aikuisille sekä ikäihmisille mahdollisuuden tutustua robotiikkaan. Tästä esimerkkinä kaikki Porin kuudesluokkalaiset viettävät Samkissa päivän tutustuen uusimpaan teknologiaan. Tarkoituksena on kasvattaa nuoret, etenkin tytöt, näkemään tekniikan kehityksen mahdollisuutena eikä uhkana. Robotiikka on globaali megatrendi ja Satakunta sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat edelläkävijän roolissa. Kirjoittaja on projektipäällikkö Satakunnan ammattikorkeakoulun automaation tutkimusryhmässä. Voimme valjastaa hoitohenkilökunnan tekemään varsinaista hoitotyötä, kun robotti hoitaa rutiininomaisia työtehtäviä.