Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Pohjois-Koreaa uhkaa ruokapula – Lähes neljä miljoona ihmistä tarvitsee kiireellisesti humanitaarista apua

Pohjois-Koreassa oli 2018 huonoin satovuosi yli kymmeneen vuoteen, ilmoitti YK keskiviikkona. Heikkoon satoon ja tuotantoon vaikuttivat luonnonkatastrofit, poikkeuksellinen helleaalto, viljelysmaan puute sekä tehoton maatalous. Eristäytynyt Pohjois-Korea on useiden talouspakotteiden alaisena ydinohjelmansa vuoksi. Maa on jo pitkään kamppaillut sen kanssa, miten ruokkia kansalaiset. Ruoasta on ollut vuosien ajan krooninen pula, ja aika ajoin pohjoiskorealaiset ovat nähneet sankoin joukoin nälkää. Viime vuonna maan viljasato oli YK:n mukaan 4,95 miljoonaa tonnia. Se oli laskenut 500 000 tonnilla edellisvuodesta ja oli alimmillaan yli vuosikymmeneen. –Tämä on aiheuttanut merkittävän pulan ruoasta, YK:n Pohjois-Koreaan erikoistunut koordinaattori Tapan Mishra sanoi lausunnossaan. Keskimäärin riisi- ja viljasadot pienenivät 12–14 prosentilla normaalista. YK:n rahoitus takkuaa Viime vuoden lopulla Pohjois-Koreassa vieraillut Ruotsin Punaisen Ristin johtaja Margareta Wahlström kertoi uutistoimisto Reutersille, että maissisato oli pienentynyt joillain alueilla yli 30 prosentilla keskivertomääristä ja että riisin hinta todennäköisesti nousee tänä vuonna ja ruokaturva heikkenee. Surkean sadon vuoksi noin 3,8 miljoonaa pohjoiskorealaista - noin 15 prosenttia väestöstä - tarvitsee kiireellisesti humanitaarista apua. Tarvittavan avun hinta on Mishran mukaan noin 120 miljoonaa dollaria. Ruokapulan vuoksi kansalaiset voivat tulevaisuudessa olla entistä enemmän alttiita aliravitsemukselle ja taudeille. Vaikka avuntarvitsijoiden määrä kasvoi, YK joutui rahoituksen puutteen vuoksi leikkaamaan avunsaajien määrää 6,0 miljoonasta 3,8 miljoonaan. YK pyrkii kohdentamaan humanitaarisen avun niille, jotka ovat suurimmassa hädässä. Ydinohjelma taas käynnissä? Köyhää Pohjois-Koreaa on vuosien ajan arvosteltu siitä, että maa on pannut ydinaseohjelmansa ihmisten hyvinvoinnin edelle. Joidenkin kriitikkojen mukaan kyseessä on epätasapaino, jota YK:n avustusohjelmat vain ruokkivat entisestään. Kim Jong-ung lupasi viime vuonna tapaamisissaan Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen presidenttien kanssa, että maa lopettaa ydinohjelmansa ja keskittyy kehittämään itsestään taloudellisesti menestyvän valtion. Viime viikolla Kimin ja presidentti Donald Trumpin välinen huippukokous Hanoissa päättyi kuitenkin kesken kaiken, eikä minkäänlaiseen sopimukseen päästy. Huippukokouksen floppaamisen jälkeen Pohjois-Koreassa on satelliittikuvien analyysin perusteella nähty ”selvää” aktiivisuutta pitkänmatkan ohjusten testialueella. Tämä voisi viitata siihen, että Pohjois-Korea yrittää rakentaa ydintestipaikkojaan nopeasti uudelleen toimintakykyisiksi.