Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Lastenpsykiatriassa näkyy toivon pilkahdus: uusien potilaiden määrä kasvaa aiempaa maltillisemmin

Lastenpsykiatrialle kirjoitettujen lähetteiden määrä on talttumaan päin Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Vaikka alle 13-vuotiaita lähetetään psykiatriseen erikoissairaanhoitoon koko ajan enemmän, määrän kasvu on hidastunut. Kun lähetteiden määrä vuosien 2016 ja 2017 välillä kasvoi jopa 24 prosentilla, vuodesta 2017 vuoteen 2018 kasvua oli vain 2 prosenttia. –Tämä alkuvuosi on myös ollut hiljaisempi kuin viime vuoden alku, joten näen orastavaa toivoa, sanoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta Satasairaalasta. Lähetteiden määrä kuvaa uusien potilaiden määrää. Yksikössä hoidettavien potilaiden kokonaismäärä on kasvanut roimasti, mutta Laakso-Santavirta sanoo sen johtuvan siitä, että lapsen hoito voi kestää pitkään. Kasvun tasaantuminen ei valitettavasti kerro siitä, että lapset voisivat taas vähän paremmin. Laakso-Santavirran mukaan sitä selittää ennemmin perustason palvelujärjestelmän "virkistyminen". Lapsen oireiluun puututaan entistä varhemmin kouluissa, päiväkodeissa, neuvolassa tai terveyskeskuksessa, eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon välttämättä tule. –Olen ilokseni huomannut, että moni perusterveydenhuollon lääkäri on alkanut organisoida tutkimuksia ja arviointia omassa kunnassa. Kunnissa on myös palkattu lisää henkilökuntaa: esimerkiksi Porissa koulupsykologeja, Eurassa ja Raumalla psykiatrisia sairaanhoitajia. Lisäksi erikoissairaanhoidon työntekijät ovat kouluttaneet perustason henkilökuntaa varhaiseen puuttumiseen. Yhteistyötä on kokeiltu muun muassa niin, että kotikäynnille on lähtenyt edustajat perheneuvolasta ja erikoissairaanhoidosta. Laakso-Santavirran työhuoneessa on iso rinki tuoleja, koska lapsen ja vanhempien kanssa käynnille saattavat tulla vaikkapa opettaja ja koulupsykologi. Lapsi ei automaattisesti jää arvioinnin jälkeen potilaaksi psykiatrian yksikköön, vaan hoitoa saatetaan jatkaa kotikunnassa esimerkiksi niin, että verkosto kokoontuu lastenpsykiatrialla puolen vuoden välein arvioimaan hoidon edistymistä. Mutta onko parempi, että lapsen oireet hoidetaan yhä useammin päiväkodissa tai terveyskeskuksessa? Lähetevirran tasaantumisen voi tulkita myös niin, että pääsy erikoissairaanhoitoon on vaikeutunut. Sen Laakso-Santavirta tyrmää. –Meillä ei ole ongelmaa hoitotakuun kanssa. Koulupsykologille tai perheneuvolaan on välillä pidemmät jonot kuin tänne. Vuodeosasto on aina täynnä, mutta ei sinnekään ole pitkät jonot. Hänen mukaansa erikoissairaanhoitoon on aiemmin tullut potilaita, jotka eivät ole välttämättä sinne kuuluneet. Nykyään esimerkiksi joillekin ADHD-lapsille tai traumaattisen elämäntilanteen kohdanneille voi löytyä apu lähempää. –Näin meillä jää enemmän käyntikertoja niille, jotka todella tarvitsevat erikoissairaanhoitoa. Tehostaminen onkin tarpeen, sillä vaikka lastenpsykiatrian potilasmäärä kasvaa, rahoitus ja henkilöstömäärä ovat pysyneet ennallaan.