Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Peruskoulujen määrä vähenee Suomessa kovaa tahtia, vaikka lopettamisten vaikutuksia ei ole tutkittu – niin pitäisi tehdä ennen kuin on liian myöhäistä

Vuonna 2018 peruskouluja oli Suomessa 2 234 kappaletta. Näistä alakouluja (luokat 1–6) oli vain reilut 1 500. Niiden määrä on laskenut 10 viime vuoden aikana yli 700 koululla. Yhä suurempi osa peruskouluista onkin yhtenäiskouluja (luokat 1–9). Peruskoulujen kokonaismäärä puolestaan on suunnilleen sama kuin Venäjän vallan aikana 1900-luvun alussa, vaikka koulua käyvien lapsien määrä on hurjasti suurempi. Penkomattakin on selvää, ettei koulujen suurempi oppilasmäärä paranna tuloksia, mutta väitteen tueksi voi esittää vaikkapa PISA-tuloksia. Suomen sijoitus ja pisteet ovat viime vuosina laskeneet samaan tahtiin kuin koulujen määrä on vähentynyt. Tämä päätelmä on toki rankkaa mutkien suoraksi vetämistä, mutta korrelaatio näiden välillä ei yllättäisi. Hyvät oppilaat pärjäävät minkä kokoisessa koulussa tahansa, mutta osalle isot luokat ovat mahdoton yhtälö. Kyläkoulujen ja muiden pienten oppilasmäärien koulujen lopettamista perustellaan poikkeuksetta taloudellisilla seikoilla. Tämä johtuu siitä, että mitään muuta millään lailla järkeväksi käännettävää perustetta koulujen lopettamiselle ei ole. Pienten koulujen lopettamisen buumi sai alkunsa 1990-luvun laman aikana, eli kouluja on taloudellisista syistä lopetettu pian jo 20 vuoden ajan. Tähän päivään mennessä ei tosin ole tehty tutkimusta siitä, ovatko lopettamiset lopulta olleet taloudellisesti kannattavia. Sellaista tietoa kaivattaisiin ennen kuin koulukentässä on tehty lopullisesti muutos, joka saattaa ollakin askel huonompaan. Sen sijaan tutkittu on, että oppiminen pienessä ryhmässä on selvästi isoa tehokkaampaa. Viime vuosina on myös käynyt selväksi, että erot oppilaiden välillä kasvavat peruskoulun päättyessä suuriksi. Osa 15-vuotiaista saattaa olla tietotasoltaan 5-luokkalaisen tasolla. Oppimisen tasoa merkittävämpi asia koko yhteiskunnan kannalta saattaa kuitenkin olla liikunta. Pienissä yhteisöllisissä alakouluissa käytännössä kaikki oppilaat pelaavat, leikkivät ja riehuvat jokaisen välitunnin. Näin liikuntaa syntyy kuin itsessään pari tuntia päivässä. Sen vaikutusta kansanterveyteen ei voi aliarvioida. Tähän päivään mennessä ei ole tehty tutkimusta siitä, ovatko koulujen lopettamiset lopulta olleet taloudellisesti kannattavia.