Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Kunnat tarvitsevat rahaa ja käsipareja hoivapalveluihin – eivät pääministerin kelvottomia neuvoja

Sanotaan, että markkinat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Viime viikkoina julkisuuteen vyöryneet uutiset vanhuspalveluiden väärinkäytöksistä ovat tästä raadollinen esimerkki. Jo pitkään jatkuneet väärinkäytökset tulivat julkisuuteen juuri sopivasti, kun todennäköisesti saamme (taas) todistaa sote-uudistuksen kaatumista. Voimme siis huokaista helpotuksesta, Suomen historian suurinta julkisten varojen puhallusta valinnanvapauden varjolla ei toteutetakaan. Saamme ainakin aikalisän, ja uuden mahdollisuuden hoitaa homma kunnolla, jotta alkuperäiset tavoitteet terveyserojen kaventamisesta ja palveluiden yhteensovittamisesta saadaan taas uudistuksen keskiöön. “Paljastusten” jälkipyykissä syytösten kohteena ovat niin hoivayritysten johto kuin kuntapäättäjätkin. Niin kuuluukin olla. Tosin hiukan särähtää korvaan, kun kansanedustajat ja ministeriön virkamiehet kilvan syyttävät kuntia ongelmista. Totta on, että kunnat ovat viime kädessä vastuussa siitä, minkälaista hoivaa ihmiset saavat. Mutta mitä jätetään mainitsematta on se, että kuntien talous on suurelta osin riippuvainen eduskunnan, eli käytännössä hallituspuolueiden päätöksistä. Kuntien talous on ajautunut entistä ahtaammalle ja Kuntaliitto arvioi viime vuoden tilinpäätösten perusteella kuntatalouden “hälyttävän synkäksi” ja kriisiytyneeksi. Kuntien taloutta on kurjistettu pienentämällä rahoitusta samalla kun verotulotkin ovat kehittyneet heikonlaisesti. Isoin yksittäinen tekijä kuntatalouden huonoon jamaan on Kuntaliiton mukaan kilpailukykysopimus. Sen lisäksi, että kikyn ovat maksaneet pienipalkkaiset kuntatyöntekijät, maksajina ovat myös kuntalaiset – ja viime kädessä huonoa ja suosituksen viimeisen desimaalin alle asti tehostettua hoivaa saavat palveluiden käyttäjät. Jotta hoivapalvelumme saadaan inhimilliselle tasolle tarvitaan lisäresurssia, eli rahaa ja käsipareja. Lakiin kirjattu hoitajamitoitus on vasta hyvä alku. Syytä on myös pohtia, kuinka hyvin hoivapalvelut ja voitontavoittelu ylipäätään sopivat yhteen. Sotefirmojen pyöröoviin pyörimään jääneet kokoomuspäättäjät vannovat markkinoiden nimiin. Sipilän (maa)kuntapäättäjille tarjoama ratkaisu on kysyä yrityksiltä niiden arvoista ja veronmaksusta ennen hankintapäätöstä. Hän jättää mainitsematta, että hänen hallituksensa on torpannut hankintalaista kirjaukset, joilla verovastuukysymyksiä voitaisiin kilpailutuksessa huomioida. Veropohjamme vuotaa, eikä siihen ole vähiten syynä nykyinen hallitus. On vastuutonta antaa julkisen talouden rapautua ja sitten vaatia kuntia ja palveluiden käyttäjiä maksajiksi.