Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Digitaalisuus muutti pankkien pelikentän – aika ajoi ohi rahan linnakkeista

Komea pankkirakennus todisti vuosikymmenten ajan pankin vakavaraisuutta. Sata vuotta sitten rahan linnakkeita oli vain isoissa kaupungeissa. Maaseudulla pankit toimivat kunnantaloilla, kansakouluilla tai maalaistalojen peräkamareissa. Kun finanssiala kehittyi, alkoivat maaseudun pankitkin rakentaa omia toimitaloja. Oma kiinteistö nähtiin myös sijoituksena, jossa varat olivat turvassa. Maaseututaajamien keskustoissa pankit olivat keskeistä arkkitehtuuria. Hyvin suunnitellut rakennukset nousivat keskeisimmille tonteille. Pankit olivat paikkakunnan komeimpia liikerakennuksia. 1990-luvun lama mursi harhakuvan rajattomasta kasvusta. Laman jäljiltä Suomeen jäi valtava määrä tarpeettomia pankkikonttoreita. Niiden tiloja muutettiin myymälöiksi, ravintoloiksi, kirpputoreiksi ja asunnoiksi. Sadat pankkiholvit saivat uutta käyttöä varastoina ja vaatehuoneina. Viime vuosikymmenet pankkialaa on ravistellut digitalisaatio. Sähköisiin palveluihin siirtyminen on tehnyt yhä useammasta pankkikonttorista tarpeettoman. Aivan viime vuosien kehitys on jättänyt monia taajamia ilman yhtäkään pankkia. Raha-asioiden käsittely on siirtynyt mahtipontisista pankkisaleista osuuskaupan kassalle. Miten käy viimeisille rahan linnakkeille? Esimerkiksi Harjavallassa, Kokemäellä ja Huittisissa toimiva Satakunnan Osuuspankki on kertonut julkisuuteen (SK 21.2.) , että se luopuisi mieluusti pankkitaloistaan, mikäli niille löytyisi ostaja. Pankin liiketoiminnassa ei tarvita sellaisia tiloja, mitä vielä vuosikymmen sitten rakennettiin. Asiakkaiden huomio herätetään nyt matalilla lainamarginaaleilla ja toimivilla verkkopalveluilla, ei komeilla kivirakennuksilla tai edustustiloilla. Monelle pankkikiinteistölle pitää vielä keksiä uutta käyttöä. Paikallisuus on valttia lähipalveluissa. Pienet itsenäiset pankit säilyttävät palvelut omalla paikkakunnalla, mutta yhdistymisen myötä keskittäminen etenee. Isoilla pankeilla tunnesiteet eivät vaikuta konttoriverkostoon. Muutos on ollut nopeaa. Vielä kymmenen vuotta sitten OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja kiitteli lehtijutussa harjavaltalaisia esimerkillisestä toiminnasta, kun paikallinen osuuspankki oli rakentanut komean toimitalon.