Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalitulos Eurovaalikone Satakunta Urheilu MM-kiekko Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Seitsemänkymppistä naista viisaampaa, sielukkaampaa, suvaitsevampaa, hauskempaa, kauniimpaa ja vapaamielisempää olentoa ei maa päällään kanna

Vuoden toistaiseksi ja kenties lopullisesti viisain repliikki kuultiin jo tammikuussa, kun teatterinjohtaja Otso Kautto esitteli medialle visioitaan teatterin tulevaisuudesta. Viehättävään tapaansa Kautto horjahti varoittamatta sivuun varsinaisesta asiastaan ja puuskahti melkein äkäisesti. –Minä vihaan sydämeni pohjasta mummokatsojien vähättelyä. Juuri nämä "mummot" ovat tuoneet Suomeen niin vapaan seksin, hippiaatteen, huumeet kuin ranskalaisen romaanin, Kautto muistutti. Entiseksi hesalaiseksi mies on harvinaisen oikeassa. Seitsemänkymppistä naista viisaampaa, sielukkaampaa, suvaitsevampaa, hauskempaa, kauniimpaa ja vapaamielisempää olentoa ei maa päällään kanna. Tietty Kirsi Kunnas , 94, ja Eeva Kilpi , huomenna 91, menevät vielä ohitse. Tunsin itsekin piston sydämessäni. Miten usein olenkaan marissut ja manannut sitä, että teatteriyleisöstä jopa 80 prosenttia on iäkkäitä, no, vanhoja naisia. Suuressa tyhmyydessäni olen jopa alkanut suunnitella yli 60-vuotilailta naisilta kiellettyjä esityksiä. Taustalla on kummitellut ajatus, että näin teatteritalot pakotetaan tekemään parempaa teatteria, jota katsomaan saadaan myös oikeaa, vaativampaa yleisöä. Väärin , Matti. Täysin väärin. Juuri "mummot" eli yli kuusikymppiset naiset ovat parasta ja vaativinta yleisöä. Heillä on sellaista sivistystä, näkemystä, kokemusta, rohkeutta, huumorintajua ja viisautta eli henkevyyttä, jota jokaisen teatterinjohtajan on syytä kuunnella. On joten kuten pöyristyttävää tyhmyyttä, että useiden gallupien yläikäraja on 70 vuotta – ikään kuin sen vanhemmilta ei kannattaisi enää kysellä mielipiteitä. Kyllä kannattaa. Ja kannattaa pitää mielessä, että vanhat naiset ratkaisevat paitsi Suomen teattereiden tulevaisuuden, myös Suomen eduskuntavaalit. Suomen miehiä ei kannata teattereihin enää houkutella. Heidät on menetetty joko urheilulle tai uus-autismille eli vapaehtoiselle vähä-älyllisyydelle, joka rajaa elämänpiiristä kaiken muun paitsi entisen kaltaisen oleskelun. Vapaaehtoisen vähä-älyllisyyden tunnusmerkkejä ovat kovaäänisyys, röhönaureskelu, rivoilu, julkisten liikennevälineiden välttely, lihansyönti, iltapäivälehtien keskittynyt puoleen väliin lukeminen, poikalasten kutsuminen "äijiksi", "päälliköiksi" ja "johtajiksi" ja itse äijyys eli korkeakulttuurin pilkka. Voitteko kuvitella, että suomalainen mies soittaisi kaverilleen ja kysyisi aivan asiallisesti, mennäänkö ensi viikolla teatteriin? Voin tilata meille liput. Otetaanko väliaikatarjoilu? Ei morjens! Ennen Ilves voittaa jääkiekkoilun SM-kultaa kuin Matti pyytää Simoa kanssaan katsomaan Molieren Myrskyä. Jos Teatterikesä kiellettäisiin alle 60-vuotiailta miehiltä, kukaan ei huomaisi mitään. Jos kielto koskisi yli 60-vuotiaita naisia, seuraus olisi katastrofi: aavemaiset avajaiset, tyhjät katsomot, ilottomat teltat, viinin myynnin ennen näkemätön notkahdus.