Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Säätövoimaksi sähköpörssin ja oman lauhdevoiman hybridi

Pohjolan Voima ilmoitti keskiviikkona ryhtyvänsä purkamaan Porin ja Kristiinankaupungin kivihiilivoimaloita kuluvan vuoden aikana. Päätös purkutöiden aloittamisesta ei tullut yllätyksenä. Lopullista purkamista alettiin valmistella vuonna 2017. Voimalaitosten purkamisen mukana markkinoilta poistuu yhteensä 477 megawattia säätövoimaksi ja tehoreserviksi soveltuvaa laudevoimakapasiteettia. Kapasiteetin purkaminen tukee hallituksen linjausta luopua kivihiilen käytöstä vuoteen 2029 mennessä. Vaikka PVO kertoo sitoutumisestaan hiilidioksidineutraalin tuotannon lisäämiseen, purkamisessa kyse on loppujen lopuksi silkasta talousajattelusta. Lauhdevoimavalmiuden ylläpito maksaa voimayhtiöille suuria summia. Käyttötunteja lauhdevoimalle tulee vain kulutushuippuina eli käytännössä kylmimpinä talviviikkoina. Todellisuudessa voimayhtiöt suostuisivat lauhdevoimaloiden pitämiseen edelleen tehoreservinä, jos valtio subventoisi käyttövalmiuden ylläpitoa. Tähän ei kuitenkaan ole poliittista valmiutta taloudellisten syiden ja ilmastopoliittisten linjausten takia. Voimayhtiöiden ryhdyttyä romuttamaan lauhdelaitoksiaan luotetaan siihen, että lisävoimaa saadaan jatkossakin Pohjoismaiden ja Baltian maiden kantaverkkoyhtiöiden yhdessä omistaman sähköpörssin eli Nord Poolin kautta. Käytännössä Suomen säätövoimana toimivat Norjan Ruotsin vesivoimalat. Kun riippuvuus ulkomaisesta tuontisähköstä lisääntyy, kasvaa myös riski siihen, että kriittisellä hetkellä sähkönsaantiin voi tulla häiriöitä. On vaikea arvioida kuinka realistista vakavan häiriötilanteen toteutuminen on, mutta riskejä ovat lisäämässä yleistyneet voimakkaat sääilmiöt. Oman ongelmansa muodostavat myös sähkön hintapiikit. Tuulivoiman ja aurinkovoiman kehittäminen on Suomessa erittäin tärkeää, mutta niiden päivittäinen tuotanto vaihtelee suuresti. Olkiluoto kolmosen käynnistäminen muuttaa Suomen energiaomavaraisuutta parempaan suuntaan, mutta säätövoimakysymyksestä on edelleen keskusteltava. Keskusteluun on otettava konkreettinen esimerkki Tahkoluodon toisesta yksiköstä, teknisesti hyvässä kunnossa olevasta Fortumin Suomen suurimmasta ja nykyaikaisimmasta hiilivoimalaitoksesta. Vuonna 1991 valmistuneen laitoksen sähköteho on 560 MW. Sen säilyttäminen toimintavalmiudessa on turvattava. Olkiluoto kolmosen käynnistäminen muuttaa Suomen energiaomavaraisuutta parempaan suuntaan, mutta säätövoimakysymyksestä on edelleen keskusteltava.