Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Nicole Kidmanin rähjäromanttinen muodonmuutos – Destroyer-elokuva tuo renttukytän hengitysetäisyydelle

Tämä juttu pitää aloittaa Nicole Kidmanista . Niin hätkähdyttävä on kuulashipiäisen tähden muodonmuutos pääroolissa. Erin Bell on keski-ikäinen losangelesilaispoliisi, jonka elämänhallinta, puheääni, terveys ja ihmissuhteet ovat menneet kostoa hautoessa ja pyssyn kanssa heiluessa. Renttukytän tyyppi on tuttu loputtomista poliisijännäreistä, mutta Destroyer tuo sen hengitysetäisyydelle, valvotuilta öiltä lemahtavana. Kidmanin jäljiltä Erin on vaivoin kasassa pysyvä pakkaus luuta, nahkaa ja pettymyksiä. Kasvoilla huokaavat maksaläiskät ja silmien alla talouskukkaron kokoiset pussit. On helppo uskoa, että kyyneleet ovat kuluneet loppuun. Viimeksi jotain samanlaista nähtiin True Detective -sarjan Matthew McConaugheyssa . Nytkin roolissa on paitsi rähjäromanttista briljeerausta, myös jotain syvempää ja todempaa. Tälläkin kertaa mennyt ja nykyhetki läiskivät toisiaan kipeästi poskille. Posti tuo väripatruunan tahriman setelin. Siitä alkaa konkarietsivän kierros menneisyydestä tuttujen kasvojen luona. Laskuvesiojasta löytyy ammuttu mies, ja paikalle huojuva Erin kertoo, että tietää tekijän. 17 vuotta aiemmin kohdataan aika lailla parempikuntoinen poliisi solutuskeikalla narkkarien ja pankkiryöstäjien jengissä. Ikäistään nuoremman naisen roolissa Kidman näyttää tutummin itseltään. Kumppanina pimeän Silasin ( Toby Kebbel ) porukassa oli CIA-agentti Chris ( Sebastian Stan ). Elokuvan heikoin lenkki on käsikirjoitus, joka ei onnistu kunnolla tunkeutumaan kalifornialaisten rikollisten umpihauteeseen. Erinin konnatutut tutut jäävät pujottelukepeiksi, joiden kautta edetään lopullisiin ratkaisuihin. Kidmanin kanssa elokuvaa kuitenkin kannattelevat ohjaaja Karyn Kusama ja kuvaaja Julie Kirkwood . Kolmen naisen voimalla Destroyer iskee teräviä särmiä irti tutuista aineksista: Los Angelesin laitakaduista, venäläisestä ruletista ja toimintakohtauksista. Erin on melkein ihmisen kuori, ja tarinassakin on muutama desi tyhjää. Kumpaakaan ei silti voi tyhjäksi moittia. Selby-tyttären ( Jade Pettyjohn ) hahmo tuo kaikkeen kilvoitteluun tunnetta, joka tämän lajin Pahoilta Poliiseilta perinteisesti puuttuu. Samaan hengenvetoon pitää jokaista osallista kiittää tyylitajusta. Destroyer ei lankea kriittisillä hetkillä tavanomaiseen pärskyttelyyn. Linja pitää.