Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Rauma kisasi telakasta malesialaisen suuryhtiön kanssa – kaupungille 25 miljoonan euron jälkitarjous

Rauman kaupunki olisi voinut tehdä nopean, jopa noin seitsemän miljoonan euron voittotilin STX Finland Oy:ltä ostamallaan lakkautetulla telakalla. Kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo, että malesialaiselta Genting Group -monialayhtiöltä esitettiin noin 25 miljoonan euron ostotarjous telakka-alueesta ja sen rakennuksista. Siihen raumalaiset eivät tarttuneet, vaan pitivät telakan ja perustivat Seaside Industry Park -meriteollisuuspuiston. Kaupunginjohtaja Kari Koski on telakka-aluetta hallinnoivan Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Se on sataprosenttisesti kaupungin omistuksessa ja pidetään vastakin. Kaupunki teki alkuvuodesta 2014 ison sijoituksen, kun 18,1 miljoonan eurolla ostettiin telakka varustuksineen: yhteensä 55 000 neliömetriä tuotanto- ja toimistotiloja, 20 hallia, 32 siltanosturia, 14 torninosturia sekä laivanrakennuksen laitteita. Viisi vuotta sitten telakalla oli muitakin tavoittelijoita kuin Rauman kaupunki. Koski kertoo, että telakan alasajoon ja kumppanien etsintään tiedettiin varautua jo hyvän aikaa ennen syyskuussa 2013 tullutta lakkautuspäätöstä. Talousvaikeuksissa ollut STX keskitti kaiken Turkuun, jopa Rauman laivatilauksiakin, mutta ajautui lopulta ajolähtötilanteeseen. Kumppaniehdokkaita haettiin malesialaisyhtiön lisäksi eri ilmansuunnista. Kiinnostuneita ilmaantui muualtakin maailmasta. –Täällä oli agentteja esimerkiksi Venäjältä, Italiasta ja Kiinasta. Malesialaiset olivat kiinnostuneimpia, Koski muistelee. Telakan tulevaisuuden vuoksi oli tarpeen toimia nopeasti. Vaihtoehtona olisi todennäköisesti ollut telakan siirtyminen seurauksilta tuntemattomaan ulkomaalaisomistukseen. –Työt loppuivat 650 raumalaiselta, isolta joukolta alihankkijoita ja lakkautus näkyi myös liike-elämän hiljentymisenä. Tärkeintä oli saada työtä ja jatkuvuutta laivanrakennukselle ja meriteollisuusyrityksille. Raumalaisten ja seutukunnan työllisyyden kannalta Kosken mukaan valituksi tuli parempi vaihtoehto. Merkittävä apu oli, että kaupungin päättäjät olivat telakan ostopäätöksessä yksimielisiä, niin kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Kosken mielestä 18,1 miljoonan euron sijoitus ei näyttänyt silloinkaan riskiltä, sillä rahan vastineeksi saatiin strategisella sijainnilla oleva telakka-alue, ja se oli merkittävä tekijä, että Rolls-Royce Oy investoi Rauman tehtaaseensa 57 miljoonaa euroa. Nyt alueella on uuteen alkuun saatu telakkayhtiö, kaikkiaan 31 vuokralaisyritystä ja kiinteistöyhtiö toimii omillaan. Valtiolta Rauma ei telakkahätäänsä saanut apuja, vaan kaupungin oli selviydyttävä yksin. Kommentti työministeriön virkamieheltä oli paljastava, kun Koski oli kysymässä valtiota kumppaniksi ja sijoittajaksi: –Et kai sinä niin hullu ole, että ostat ja saat telakan, sanoivat valtion virkamiehet. Olen nyt sanonut, että täältä tulee se hullu mies, Koski nauraa. Rauman telakkaa pidettiin auringonlaskun paikkana ja toimintana. Turun telakan elvytykseen valtiolla sen sijaan riitti ymmärrystä ja rahaakin, puhumattakaan Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoksen tukemisen sadoista miljoonista. Sittemmin tuulensuunta on muuttunut ja valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus Oy on osakkaana telakkayhtiössä. –Olimme kyllä jonkin aikaa valtion äkillisen rakennemuutoksen tukialueena, mutta sitten onkin noustu positiivisen rakennemuutoksen alueeksi, onneksi, Koski sanoo. Et kai sinä niin hullu ole, että ostat ja saat telakan, sanoivat valtion virkamiehet. Olen nyt sanonut, että täältä tulee se hullu mies.