Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Maakunnan väestökadon lääke korkean kynnyksen takana

Maakuntamme viime vuoden väestötilastointi tarjoaa vakavia lukuja päiviteltäväksi. Se on helppoa, mutta vaikeaa on esittää ratkaisuja suunnan kääntämiseksi. Hyvät uudet ideat ovat tarpeen, mutta mitä keksittäisiin Satakunnassa. Edunvalvojiemme suuntaan sormella osoittelu ei kauas kanna, eikä yrityksen puutteesta käy moittiminen. Jotta maakunta pysyisi nykyisellään ja työt tulisivat tehdyksi, ei maahanmuuton lisäämiselle ole vaihtoehtoja. Se taas ei ole poliittisesti kovin suosittu keino. Ilman ulkomailta muuttaneiden enemmistöä olisi koko Suomen väkiluku laskenut, kertoo menneen vuoden tilasto. Maahanmuuton hyväksyminen, saati sen johdonmukaisen lisääminen väestökadon lääkkeenä vain on korkean kynnyksen takana. Satakuntaliiton tilastopalvelu näyttää kaunistelematta, että vuonna 2018 maakunnan jokainen kunta menetti väestöään ja vajoama on syvin lähihistoriassa. Ennakkotiedon mukaan maakunnan asukasluku putosi 1 751 hengellä. Väestö väheni 0,8 prosentilla. Satakuntalaisia on nyt noin 218 650. Pitkän miinuksen tekijöinä ovat ennätysalhaiseksi painunut syntyneiden määrä ja muuttoliikkeen aiheuttama väestötappio. Vauvoja syntyi runsaat 1 600, mutta joukostamme kuoli runsaat 2 700 satakuntalaista eli luonnollinen poistuma oli yli 1 100 asukasta. Satakunnan kuntien välisen muuttoliikkeen aiheuttama väestötappio oli suunnilleen yhtä suuri, noin 1 160 asukasta. Tätä lievensi 540 henkilön nettomaahanmuutto ulkomailta. Suomen alhaista syntyvyyttä on huokailtu syvään jo pitkään. Viime vuoden väestötilasto tarjoaa uutta aihetta ihmettelyyn: syntyneitä oli 47 307. Vastaavia tilastolukuja voi etsiä 1800-luvun nälkävuosilta. Kasvukeskusten valtavirtojen ulkopuolella olevat maakunnat ovat samassa tilanteessa, jos se mitään lohduttaa. On yleismaailmallinen muutos, että isot kaupunkikeskukset kasvavat ja vauhdikkaampien kehäteiden taustamaat pyrkivät hiljenemään. Taustalla on talouden dynamiikka: kun raha ei liiku, ei synny työtä ja toimeentuloa. Kun osa nuorista äänestää jaloillaan opintojen perään muualle, he eivät kovin helposti palaa synnyinseuduilleen. Tärkein paluun mahdollistaja on työ ja toimeentulo. Vauvoja syntyi runsaat 1 600, mutta joukostamme kuoli runsaat 2 700 satakuntalaista eli luonnollinen poistuma oli yli 1 100 asukasta.