Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kiinnostus asevelvollisuuteen nousussa – Porin prikaatiin astui lähes puolet aiempaa enemmän naisia

Tänään 16.2. tulee kuluneeksi 393 vuotta siitä, kun kuningas Kustaa Adolf II allekirjoitti päätöksen Kuninkaallisen Porin rykmentin perustamisesta. Kuningas tarvitsi lisää sotajoukkoja nostaakseen Ruotsin eurooppalaiseksi suurvallaksi ja puoli vuotta perustamisestaan rykmentti nousi maihin Tallinnan länsipuolella tempaantuen mukaan sotiin. Asevelvollisuus sai alkunsa samoihin aikoihin, sillä valtakunnan puolustaminen perustui kuninkaan oikeuteen määrätä talonpoikia palvelukseen. Se vakinaistettiin 1680-luvulla Ruotuväkilaitoksen perustamisella. Asevelvollisuus on siis elänyt koko Suomen historian ajan eri muodoissaan asevoimien ytimenä. Itsenäistynyt Suomi muodosti oman puolustuskykynsä asevelvollisuusarmeijalla 8.2.1919 annetun lain perusteella. Suomen asevelvollisuuden synnystä on siis kulunut 100 vuotta. Kenttäarmeijaa rakennettiin oman maan puolustamiseksi eikä silloin vielä tiedetty, että vain kahden kymmenen vuoden jälkeen sitä tarvittaisiin itsenäisyyden puolustamiseen. Asevelvollisuus on osoittanut toimivuutensa ja siihen perustuva järjestelmä onkin Suomen kaltaisen maan ainut tapa koko maan puolustamiseksi. Se on osa yhteiskuntamme turvallisuuden takaamista. Tasavallan presidentin sanoin ”Me kaikki olemme maanpuolustajia.” Mielestäni tällä ylipäällikkö muistuttaa meitä perustuslain säätämästä maanpuolustusvelvoitteesta. Miehille tämä toteutuu asevelvollisuutena, mutta meille kaikille maanpuolustusvelvollisuus tarkoittaa sitoutumista yhteiskunnan turvallisuuden tekemiseen ja takaamiseen. MTS:n tuoreimman tutkimuksen mukaan 86 prosenttia kansalaisista on itse valmis osallistumaan kykyjensä mukaan maanpuolustuksen tehtäviin, jos Suomeen hyökättäisiin.  Myös yleisen asevelvollisuuden kannatus on korkealla tasolla, kun kolme neljästä kokee, että Suomessa tulee säilyttää nykyisenkaltainen järjestelmä. On hienoa, että yhä noin kolme neljäsosaa jokaisesta miespuolisesta ikäluokasta lähtee suorittamaan varusmiespalvelustaan ja vapaaehtoisten naisten määrä on kokoajan kasvussa. Porin prikaatissa palvelukseen astui naisia lähes puolet aiempaa enemmän. Maanpuolustushenki näkyi myös tällä viikolla prikaatin molemmissa varuskunnissa Säkylässä ja Niinisalossa pidetyissä vala- ja vakuutustilaisuuksissa, jotka keräsivät lähes 8 000 vierasta seuraamaan nuorten asevelvollisten merkittävää askelta. Asevelvollisuutemme herättää tällä hetkellä suurta kiinnostusta. Moni maa haikailee paluuta omaan purettuun järjestelmäänsä. Uskon, että jossain vaiheessa historiantutkijat pysähtyvät pohtimaan, mikä oli suomalaisen yhteiskunnan viisaus ja kauas katsova voima, kun Neuvostoliiton romahduksen jälkeisessä liennytyksen ajassa osasimme säilyttää yhteisen maanpuolustustahdon ja -kyvyn. Asevelvollisuutemme ei ole kuitenkaan valmis, vaan se vaatii jatkuvaa kehitystä. Yhteiskunta muuttuu ja Puolustusvoimat sen mukana. Tästä osoituksena voi pitää Koulutus2020 -ohjelmaa, jossa Porin prikaati saa olla kokeilujoukkona etsimässä meille sopivia tapoja koulutuksen kehittämiseksi 2020-luvun vaatimuksiin. 393. syntymäpäivämme muistuttaa, että asevoimat ja Porin prikaati sen osana, on ollut mukana kansakuntamme historian käänteissä. Samaa voi sanoa asevelvollisuudesta, joka elää ajassa tuottaen puolustuskykyä itsenäiselle Suomelle. Kirjoittaja on eversti ja Porin prikaatin komentaja. On hienoa, että yhä noin kolme neljäsosaa jokaisesta miespuolisesta ikäluokasta lähtee suorittamaan varusmiespalvelustaan ja vapaaehtoisten naisten määrä on kokoajan kasvussa. Porin prikaatissa palvelukseen astui naisia lähes puolet aiempaa enemmän.