Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Jopa yli 60 prosenttia päiväkotien henkilöstöstä harkitsee alan vaihtoa – lakiuudistuksen pelätään jakavan väen eri porukoihin

Varhaiskasvatuksessa työskentelevistä lastenhoitajista ja sosionomeista 55 prosenttia harkitsee alanvaihtoa ja kasvatustieteen kandeista alanvaihtoa harkitsee jopa 62 prosenttia. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa keväällä 2018 tehdystä pilottitutkimuksesta, jossa kysyttiin varhaiskasvatuksen henkilökunnan työn imusta. Alan vaihtoa suunnittelevat kokevat keskiarvoa enemmän kuormittuneisuutta ja kokevat vaikutusmahdollisuutensa huonommiksi. Alaa rasittavat henkilökunnan jatkuva vaihtuvuus ja kuormittuneisuus, sairauspoissaolot ja vaikeudet palkata uusia, päteviä varhaiskasvattajia. Erityisen kuormittavaksi tutkimuksessa koettiin vuorovaikutus huoltajien kanssa. Toisaalta päiväkotihenkilökunta kokonaisuudessaan kokee vahvaa työn imua. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Tutkimuksesta käy ilmi, että henkilökunnan tärkeimmät energianlähteet ovat lapset ja hyvät suhteet työtovereihin. Laki ei vakuuta Viime keväänä tehdyn tutkimuksen taustana ovat viime vuosina tehdyt lakimuutokset. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan syyskuussa ja laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta 2016. Suurin osa kyselyyn vastanneista eli 88 prosenttia ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti lakiuudistukseen. Viesti kentältä on harvinaisen selkeä: riskinä on päivähoitohenkilökunnan jakautuminen kolmeen henkilöstöryhmään: lastenhoitajat, varhaiskasvatuksen sosionomit ja varhaiskasvatuksen opettajat. Uhkana ovat näiden ryhmien eriytyvät työtehtävät ja intressiristiriidat. Lasta ei voi jakaa kolmeen osaan ja määrätä, mitä osaa kukin ammattiryhmän edustaja hoitaa tai kasvattaa. Enemmistö vastaajista pitää resursseja riittämättöminä ja moittii työn yhteiskunnallisen arvostuksen puutetta, joka heijastuu matalana palkkatasona. –Tärkeä jatkotyö, toimeenpanon seuranta myös henkilöstön näkökulmasta, on välttämätön kehitystehtävä, johon on panostettava, Superin tiedotteessa todetaan. Tutkimuksesta perjantaina viestinyt Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super osallistui kyselyn suunnitteluun. Raportin tulokset perustuvat 545 henkilön vastauksiin.