Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

"Lähinnä lainoppineet keskustelivat" – perustuslakivaliokunnan ruuhkalle altis työ on hidasta

Perustuslakivaliokunta on ollut kotimaan politiikan valokeilassa niin sote-uudistuksen kuin tiedustelulakien kohdalla. Valiokunnan 17 jäsenen tehtävänä on selvittää, ovatko uudet lakiesitykset perustuslain mukaisia vai rikkovatko ne esimerkiksi suomalaisten yhdenvertaisuutta tai yksityiselämän suojaa. Lännen Media kysyi valiokunnan entisiltä puheenjohtajilta Johannes Koskiselta (sd.) sekä Kimmo Sasilta (kok.), miksi valiokunnan työ on hidasta. –Perustuslakivaliokunnan työtä voi verrata tuomioistuimen toimintaan. Työ kestää pitkään, kun on oltava tarkka ja huolellinen, Sasi toteaa. –Perusongelmana on usein se, että valiokuntaan tulee ruuhkaa, kun isoja ja laajoja kokonaisuuksia on menossa sinne samaan aikaan. Sote-uudistuksen lakipaketti on ennätyksellisen laaja, Koskinen sanoo. Lehtikuvissa valiokunnan pöydällä näkyy suuret kasat papereita, jotka ovat erityisesti uusia lakiesityksiä sekä asiantuntijalausuntoja niistä. Uudet sote-lait ovat satoja sivuja pitkiä, joku jopa yli tuhat sivua. Perustuslakivaliokunta luopui viime vuonna sähköisestä materiaalista, kun valiokunnan lausuntoluonnos vuodettiin julkisuuteen. Nyt materiaali on paperilla ja valiokunnan ovet pidetään visusti lukossa. Juristitaustasta on apua Perustuslakikysymykset eivät ole yksinkertaisia. Se todennäköisesti auttaa, jos jäsenellä on oikeustieteen opintoja tehtynä. Vuosina 2003–2007 sekä 2007–2011 valiokunnan puheenjohtajana ollut Sasi pitää niin sanottujen maallikkojäsenten asemaa ainakin aluksi haastavana. –Oikeustieteen opinnoista on valiokunnassa suuri etu. Valiokunnassa lähinnä lainoppineet keskustelivat. Kahden valiokuntakauden jälkeen jäsenet, joilla ei juridista koulutusta ollut, pääsivät kärryille, Sasi pohtii. Koskinen korostaa ongelmien selkeän avaamisen olevan tärkeätä. –Useamman kauden kansanedustajat ovat kyllä oppineet lainsäädäntöä. Ongelmien hahmottaminen riippuu paljon siitä, miten hyvin valmistelijat ja asiantuntijat pystyvät avaamaan sitä, mikä lakiesityksessä on ongelmana. Valtiosääntöasiantuntijoiden lisäksi pitäisi kuulla lain kohteena olevan käytännön työn asiantuntijoita, jotta näkemykset avartuisivat, Koskinen sanoo. Eduskunnan verkkosivuille koottujen tietojen perusteella nykyisen perustuslakivaliokunnan 17 jäsenestä ainakin seitsemällä on oikeustieteen opintoja tehtynä. Valiokunta vai tuomioistuin? Suomessa on ajoittain väläytelty sitä, että kansanedustajista koostuvan valiokunnan sijaan maassa olisi perustuslakituomioistuin, jossa istuisi vain oikeusoppineita. Sekä Koskinen että Sasi puolustavat valiokunnan asemaa. –Olin aiemmin perustuslakituomioistuimen kannalla, mutta en enää. Valiokunnan kiistaton etu on siinä, että se pystyy puuttumaan ongelmiin etukäteen. Perustuslakituomioistuimia on usein entisissä diktatuureissa, eikä Suomi ole koskaan ollut diktatuuri, Sasi toteaa. Myös Koskinen painottaa valiokunnan mahdollisuutta puuttua ongelmiin ennen kuin lait hyväksytään. –Meillä valiokuntamalli on toiminut hyvin. Jäsenet pystyvät valiokunnassa irrottautumaan hallitus-oppositio -asetelmasta, hän sanoo. Koskinen oli valiokunnan puheenjohtaja 2011–2015. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on käsitellä uusien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuutta sekä ehdotusten sopivuutta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perustuslaki on puolestaan kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet. Perustuslaki määrittää myös yksilön ja julkisen vallan välistä suhdetta, vallan käytön periaatteita, valtion järjestysmuotoa ja ylimpien valtioelinten suhteita. Perustuslakivaliokunta käsittelee myös ministerivastuuasiat, valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset sekä hallituksen toimenpidekertomuksen. Perustuslakivaliokunta valmistelee myös perustuslakia ja sen kanssa läheisessä yhteydessä olevaa lainsäädäntöä, kuten Ahvenanmaan itsehallintoa, vaali-, kansalaisuus-, kieli- ja puoluelainsäädäntöä koskevat asiat.