Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Perustulo kohentaa hyvinvointia, mutta ei lisää työllistymistä – perustulokokeilun ensimmäiset tulokset julki

Perustulokokeilu lisäsi perustuloa saaneiden hyvinvointia, mutta ei lisännyt kokeilussa mukana olleiden ihmisten työllisyyttä. Tämä käy ilmi perustulokokeilun alustavista tuloksista, jotka julkaistiin perjantaina. Yli puolet (55%) perustuloa saaneista ihmisistä koki hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Vertailuryhmässä mukana olleista ihmisistä 46 prosenttia koki hyvinvointinsa samalla tavalla; hyväksi tai erittäin hyväksi. Perustuloa saaneista 17 prosenttia koki stressiä paljon tai erittäin paljon. Vertailuryhmässä mukana olleista neljännes (25%) koki paljon tai erittäin paljon stressiä. –Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö. Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia on tutkittu kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä. Kyselyn vastausaste oli 23 prosenttia. Perustulon saajat vastasivat kyselyyn hieman aktiivisemmin kuin verrokkiryhmään kuuluvat ihmiset. Perustulo ei lisännyt työllisyyttä Perustuloa saaneet ihmiset eivät työllistyneet ensimmäisen kokeiluvuoden aikana avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin vertailuryhmässä olleet ihmiset. Sen sijaan perustuloa saaneilla oli vahvempi luottamus omaan työllistymiseensä kuin verrokeilla. Perustuloa saaneet kokivat sosiaaliturvaetuuksien saamiseen liittyvän vähemmän byrokratiaa ja arvioivat vertailuryhmään kuuluneita useammin, että perustulo helpottaisi työn vastaanottamista ja yrittäjäksi ryhtymistä. Perustulon vaikutuksia ihmisen työllistymiseen tutkittiin ensimmäisen kokeiluvuoden rekisteritietojen perusteella. –Rekisteri- ja kyselytutkimuksen tulokset eivät ole keskenään ristiriidassa. Perustulo voi vaikuttaa myönteisesti saajan hyvinvointiin, vaikka se ei lyhyellä aikavälillä edistäisikään hänen työllistymistään, Ylikännö sanoo. Ministeri Mattila: ainutlaatuinen kokeilu Perustulokokeilun alustavat tulokset luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.) Ministerin mukaan kokeilu antaa ainutlaatuista tietoa ihmisten käyttäytymiseen, työllistymiseen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. –Vaikka kokeilua varten kehitetty perustulomalli tuskin sellaisenaan voisi koskaan tulla laajasti käyttöön, pidän kokeilua erittäin onnistuneena. Kokeilun tuottamaa tietoa voimme hyödyntää tulevaisuudessa sosiaaliturvan uudistamiseen, ministeri Pirkko Mattila totesi perustulokokeilun alustavia tuloksia käsitelleessä seminaarissa pitämässään puheessa. Mattilan mukaan perustulokokeilu on myös hyvä keino selvittää, miten työtä voisi vastaanottaa entistä joustavammin. –Perustulokokeilu oli keino selvittää, miten työtä voisi ottaa joustavammin vastaan ja myös miten taloudelliset kannusteet vaikuttavat työn vastaanottamiseen. Kokeilussa mukana 2000 työtöntä Suomessa toteutettu yhteiskunnallinen kokeilu on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa ja perustulokokeilu on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Kokeilu alkoi 1. tammikuuta 2017 ja päättyi 31. joulukuuta 2018. Kokeiluun valittiin sattumanvaraisesti kaksituhatta työtöntä suomalaista, jotka saivat verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta heidän muista tuloistaan tai siitä, miten aktiivisesti he hakivat työtä. Vertailuryhmässä oli mukana ihmisiä, jotka saivat Kelan työttömyysetuutta, mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun. Kokeiluun osallistuminen ei ollut vapaaehtoista. Perustulokokeilun todelliset vaikutukset ovat selvillä vasta sen jälkeen, kun kaikki aineistot on analysoitu kunnolla. –Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia perustulon käyttöönotolla Suomessa voisi olla, Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kangas sanoo. Kokeilusta päätti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ja kokeilun tavoitteena oli selvittää, miten sosiaaliturvaa voidaan muuttaa vastaamaan nykyistä työelämää. Kokeilun toimeenpanosta vastasi Kela.