Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Omaishoitajat pakkoraossa – pakko tehdä väärin, jotta asiat sujuvat

Omaishoitaja Pirjo Tiltin suurin virhe oli rehellisyys. Tiltti kertoi suoraan pankin asiakaspalveluun kirjautuneensa äitinsä tunnuksilla. Tämän seurauksena äidin tunnukset suljettiin ja asioiden hoito muuttui kerralla äärimmäisen hankalaksi. –Moni sanoo, että omaishoitajan osa on raskas. Mutta ei hoitaminen raskasta ole, se on byrokratia, joka meinaa viedä voimat. Tiltti kertoi kokemuksensa Satakunnan Kansan haastattelussa (SK 3.2.). Hänen kokemansa vastoinkäymiset piirtävät surullisen kuvan digitaalisesta yhteiskunnastamme. Sähköiset palvelut ovat helpottaneet huimasti arkeamme, mutta varsinkin toisen ihmisen asioiden hoitaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Useimmat ovat ratkaisseet asian niin, että omaishoitaja tai omainen hoitaa vanhempiensa asioita kirjautumalla toisen tunnuksilla palveluihin. Pankit tietävät tämän erittäin hyvin, mutta ymmärrettävästi asiaa ei haluta korostaa. Toisen ihmisen pankkitunnuksilla esiintyminen ei ole ongelmatonta. Itse asiassa kyseessä on valtava periaatteellinen kysymys, joka sisältää aidon riskin. On eri asia hoitaa toisen asioita kuin esiintyä toisena henkilönä. Asia on ymmärrettävissä helpommin vertauksella. Onko hyväksyttävää käyttää toisen ihmisen passia ja astua sen avulla lentokoneeseen? Tietysti ei. Kaikki osaavat kuvitella mahdolliset ongelmat, joita asiasta voi seurata. Tajuntaan iskee heti mahdollisuus terroristi-iskusta. Pankkitunnusten käyttäminen on vain oman vanhemman asioiden hoitamista, joten vertaus terrorismiin on typerä. Eikö? Ei aivan, sillä väärällä tunnistautumisella avataan ovi esimerkiksi lainanhaulle, varojen siirroille ja rahanpesulle. Kaikki muutaman hiiren klikkauksen päässä. Tietysti ehdottomasti suurin osa käyttää toisen tunnuksilla kirjautumista täysin pyyteettömästi, ilman minkäänlaisia väärinkäytöksiä. Kaiken taustalla on pankkijärjestelmän luotettavuus. Siksi toisen pankkitunnusten käyttämiseen suhtaudutaan niin vakavasti. Tällä hetkellä voimme luottaa siihen, että kännykän näytöllä näkemämme numerot kertovat aidon tilanteen tilimme saldosta, varoista ja veloista. Ilman luottamusta pankkitoimintaan koko yhteiskuntajärjestelmän perusta horjuu. Ydinkysymys on: Miten hoitaa niiden ihmisten asioita, jotka eivät siihen itse pysty? Lainsäätäjä ei ole osannut asiaa ottaa kunnolla huomioon ja julkiset digitaaliset järjestelmät ovat kehityksestä jäljessä. Ongelma on juuri julkisella puolella. Edunvalvojana raha-asiat hoituvat omilla pankkitunnuksilla, mutta esimerkiksi reseptien uusiminen omaiselle ei onnistu. Koska pankeilla ei ole tarjolla hyvää ratkaisua, julkisen vallan pitäisi olla asiassa aloitteellinen. Väestön vanhetessa kyseessä on kasvava ongelma. Ei voi olla niin, että pankkivirkailija kuulee puhelimessa asiakkaan hädän, mutta ei pysty auttamaan. Ei voi, koska pankin työntekijä on työssään rikosoikeudellisen vastuun alaisena. Siinä asemassa on aika vähän vaihtoehtoja, vaikka kuinka kuulisi puhelimesta, mitä tunnuksien sulkemisesta seuraa. Pirjo Tiltti ja muut omaishoitajat ansaitsevat parempaa. Kirjoittaja on vastaava päätoimittaja. Ei voi olla niin, että pankkivirkailija kuulee puhelimessa asiakkaan hädän, mutta ei pysty auttamaan.