Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Elinkeinoministeri Lintilä väläyttää vientiyhtiötä edistämään ruokavientiä – osakkaina olisi valtio ja yrityksiä: "Kädenojennus varsinkin pienimmille toimijoille"

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo Indonesian Jakartan työmatkallaan tekemästään havainnoista. –Siellä oli ostoskeskuksessa parikymmentä metriä tiskiä täynnä tanskalaisia ja ruotsalaisia juustoja, mutta ei suomalaisia. Pohjoismaisille tuotteille on ulkomailla kysyntää, mutta jostain syystä me emme pärjää muille viennissä ja siihen liittyvässä tuotteiden markkinoinnissa, hän toteaa. Ministeri väläyttääkin vientiyhtiön perustamista elintarvikeviennin vauhdittamiseksi. –Kansainvälistymis- ja rahoituspalveluja tarjoavalla Business Finlandilla on Food from Finland-ohjelma menossa, niin sen tiimoilta olisi hyvä tarkastella erilaisia toimintamalleja. Nyt tuo toiminta on projektiluontoista, niin olisiko syytä tehdä yhtiö, Lintilä pohtii Lännen Medialle . Vientiyhtiössä voisivat olla osakkaina niin yritykset kuin valtiokin. Lintilä tunnustaa tietävänsä, että kaikki tahot eivät kannata vientiyhtiön perustamista. –Tämä yhtiö olisi tämmöinen kädenojennus varsinkin pienimmille toimijoille. Samalla ymmärrän toki myös yhtiöitä, jotka ovat tehneet pitkään vientityötä ja sitä alustaa rakentaneet. Heillä tämä voi herättää tunteen, että tultaisiin sekaantumaan heidän sektorilleen. Mutta voisin kyllä heidänkin kanssaan tätä asiaa sparrata. –Yhtä kaikki vientiyhtiön idea olisi saada suomalainen elintarvikevienti nousemaan, hän selvittää. Lintilän mukaan viime vuosina ruokaviennin edistämisessä on saatu paljon hyvää aikaan. Toisaalta kiinnostus ja kuhina suomalaisten tuotteiden ympärillä esimerkiksi Berliinin ruoka-alan suurmessuilla Grüne Wochella voi antaa liian ruusuisen kuvan tunnettavuudesta ulkomailla. –Suomalaisessa elintarvikeviennissä olisi kyllä valtavasti mahdollisuuksia, hän painottaa. Paitsi mahdolliseen vientiyhtiöön Lintilä kiinnittäisi katseen myös tuotteiden brändäykseen, jossa Suomi on ollut tunnetusti takamatkalla verrattuna esimerkiksi länsinaapuri Ruotsiin. –Meillä on käsitys, joka on aivan oikea, että suomalainen ruoka on maailman puhtainta, mutta Suomi-brändi ei ole maailmalla lyönyt läpi. Lintilän mukaan lupaavia esimerkkejä eteenpäin menosta tälläkin sektorilla on, kuten sianlihan saanti Kiinan markkinoille. Suomalaisten possutuotteiden etuna jättivaltion markkinoilla on antibioottivapaus ja jäljitettävyys. Maitotuotteiden vienti puolestaan ylittää ainoana elintarvikesektorina tuonnin. Elinkeinoministeri lähtee vienninedistämismatkalle Japaniin ensi viikolla. Matkalla mukana on paitsi akku- ja bioenergiateollisuuden edustajia niin myös puhtaita brändi-ihmisiä. –Siellä on myös Tokion olympialaisiin 2020 rakennettavaan Suomen paviljonkiin liittyvä tilaisuus. Paviljongin tarkoitus on auttaa uuden liiketoiminnan luonnissa ja kontaktien solmimisessa, Lintilä toteaa. Suomikuvaa rakennettiin ja ylläpidettiin omalla paviljongilla myös Rion kesäolympialaisissa Brasiliassa vuonna 2016. Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi elintarvikkeiden kauppataseen (vienti vähennettynä tuonnilla) parannus 500 miljoonalla eurolla. Tähän ei ole päästy, vaan Pellervon taloustutkimuksen mukaan pain päättyvällä hallituskaudella elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä on kasvanut noin 150-200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2017 elintarvikkeiden tuonti ylitti viennin noin kolmella miljardilla eurolla. Karhisen vientiryhmä Pääministerin tilaaman maatalouden kannattavuusraportin laatinut vuorineuvos Reijo Karhinen esittää, että vienti nostetaan ruokaketjun strategiseksi painopistealueeksi. Lisäksi hän perustaisi elintarvikealan yritysten vetämän vientiryhmän. Karhisen mukaan suomalainen ruokavienti voisi kasvaa vuoteen 2030 mennessä 4,6 miljardiin euroon. "Suomalainen ruoka on maailman…puhtainta, mutta…Suomi-brändi ei ole…lyönyt läpi." Mika Lintilä elinkeinoministeri (kesk.)