Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Koulut, kutsukaa puolueet kylään, niin nuorten äänestysaktiivisuus nousee

Monien mielestä on jo kyllästymiseen asti toisteltu huolta nuorten matalasta äänestysaktiivisuudesta. Aiheesta ei yksinkertaisesti voi olla liian huolissaan. Jotkut ajattelevat: mikseivät ne nuoret sitten äänestä, että onhan heillä siihen sama mahdollisuus kuin kaikilla muillakin. Mielestäni tulee enemmän kiinnittää huomiota siihen, millaiset valmiudet nuoret saavat politiikan ymmärtämiseen. Tässä asiassa avainasemassa ovat maailman paras keksintö, suomalainen peruskoulu ja muut oppilaitokset. Vaalitutkimusportaalin mukaan eduskuntavaaleissa 2015 vain 47 prosenttia 18–24-vuotiaista kävi äänestämässä, vastaavan luvun ollessa 80 prosenttia 55–69-vuotiaiden kohdalla. Tarkempi tilastojen tarkastelu kuitenkin osoittaa että 18–24-vuotiaista, korkeakoulututkinnon suorittaneiden äänestysprosentti on 73 prosenttia, kun taas muilla luku oli 34 prosenttia. Karua luettavaa, jonka viesti on selvä: demokratiakasvatus nykyisellään on riittämätöntä. Tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret ymmärtävät kyllä valtarakenteet, mutta politiikan käytäntö jää usein pimentoon. Vaikka tieto vallan rakennelmasta on hanskassa, ei tietoa esimerkiksi eri puolueiden ideologioista ja niiden ajamista asioista yleensä ole riittävästi. Tämä johtaa valitettavan helposti äänestämättä jättämiseen. Tätä menoa on vähintäänkin aiheellista pohtia, millä mandaatilla kansanedustajamme toimivat, kun nuorten äänistä karkeasti puolet jää uurnan ulkopuolelle. Kun itse mietin saamaani yhteiskuntaopin opetusta koulussa ja lukiossa, tulee ensimmäisenä mieleen se, miten puolueet, niiden ideologiat ja niiden rooli politiikassa sivuutettiin. Puolueita käsitellään opetuksessa mielestäni liiankin varovaisesti. Tämä valitettavasti johtaa siihen, että nuori ei näe puolueiden välisiä eroja, tai kokee ne liian vähäisinä. Kun oma puolue olisi perusopetuksen jäljiltä edes jollain tasolla mielessä, sujuisi äänestäminenkin varmasti luontevammin. Suomalaisella koulutusjärjestelmälläkin on siis kunnostautumisen varaa demokratiakasvatuksessaan. Oppilaitosten tulisi rohkeasti kutsua esimerkiksi puolueita esittelemään omia mallejaan ja ideologioitaan yhteiskuntaopin tunneille, tietenkin tasavertaisesti kautta puoluekentän, tai edes esitellä niitä itse tarkemmin. Puolueettomuus on mielestäni ehdottoman tärkeää opetuksessa, tässä voidaan mielestäni kuitenkin luottaa maailman kärkikastin koulutuksen saaneiden opettajien lujaan ammattitaitoon. Oppilaitokset voisivat myös aktiivisemmin järjestää ns. “varjovaaleja”, eli koulussa pidettäviä epävirallisia nuorisovaaleja. Näin äänestämisestä voitaisiin tehdä nuorelle tuttu tapa vaikuttaa. Näen nuorten matalaan äänestysaktiivisuuteen pikaisen puuttumisen välttämättömäksi, ja se on mielestäni muiden toimijoiden lisäksi myös julkisen vallan velvollisuus. Kirjoittaja on porilainen nuorisovaltuutettu ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Lounais-Suomen piirin puheenjohtaja. Oppilaitosten tulisi rohkeasti kutsua esimerkiksi puolueita esittelemään omia mallejaan ja ideologioitaan yhteiskuntaopin tunneille.