Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Koulu- ja päiväkotiverkosto vaatii nopeita uudistuksia

Palveluverkkotyöryhmämme sai kouluverkkouudistuksen valmiiksi ja toimialajohtaja esitteli (4.1.) oman ehdotuksensa kokonaisratkaisusta. Kaikilla alueilla tutkittiin montaa erilaista ratkaisua ja poliittinen vääntö siitä, mitä todella tehdään, on vasta alkamassa. Työryhmän sisällä sovimme, että pyrimme vain esittelemään ratkaisuvaihtoehdot ottamatta niihin vielä minkäänlaista kantaa. Kannan ottamisen aika on nyt. Sivistystoimenjohtaja Kohtamäki perusteli laajasti omaa kokonaisratkaisuaan, mutta kaikissa asioissa on aina monta näkökulmaa. Reposaaren osalla todettiin, että on kohtuutonta, että yhdellä luokka-asteella on vain yksi oppilas. Se jäi siinä mainitsematta, että jos ryhmät ovat näin pieniä, vähintään kahta luokka-astetta opetetaan aina samassa ryhmässä. Työryhmätyöskentelymme aikana pyysin tilastollista arviota kaikkien Reposaaren ala-asteelle tulossa olevien vuosiluokkien osalta. Ilmeni, että kun ykkös- ja kakkosluokkia opetetaan samassa ryhmässä, on tämän hetken tietojen perusteella pienin tulevaisuuden ryhmäkoko 7 oppilasta. Näin siis vuosia eteenpäin. Mainitsematta jäi myös, että kaupunki saa nyt 300 000 euroa vuodessa saaristolisää, jota ei ole ”korvamerkitty”, mutta joka on tarkoitettu käytettäväksi saaristoalueen elinvoiman hyväksi. Suomen koulurakentamisessa on monin paikoin pyritty jättiyksiköihin. Samaan aikaan opetusalan kansainvälisen PISA-tutkimuksen Suomen tulokset ovat vahvasti heikentyneet. Meri-Porin lukiossa aikoinaan vierailleen Opetushallituksen opetusneuvos Liisa Jääskeläisen mukaan tutkimus osoitti, että opetustulokset pienissä ja keskisuurissa lukioissa olivat suurlukioita (vähintään 500 oppilasta) parempia. Porissa on nyt kaksi suurlukiota entisten pienempien tilalla. Ylioppilaskirjoitusten tulosvertailussa ei tämä nykymalli niitä kovin mairitteleviaa mainetta. Mutta entäpä uusi uljas SAMKin yhteyteen rakennettava yli 1000 oppilaan yksikkö, nostaako se kaupunkimme lukiokoulutuksen Satakunnan huippuluokkaan? Mielikuva on koukuttava, mutta vastikään noin 10 miljoonalla eurolla remontoitu PSYL:n lukio on nytkin vain kivenheiton päässä SAMK:sta Koulujen lakkauttamistalkoissa on pitkään ollut esillä käyttämättömiksi jäävien rakennusten aiheuttamat ongelmat. Liian usein on investoitu uusiin suunnitelmiin ja hylätyt tilat ovat käyneet vain rasitteeksi (viimeksi Kaanaa). Myös tilojen muuntaminen yhtenäiskoulukäyttöön ei ole aivan ilmaista. Meri-Porin lukion muuntamisen yhtenäiskoulun tiloiksi piti olla läpihuutojuttu, mutta kompleksiin on tähän mennessä käytetty investointeina 3 miljoonaa euroa. Vasta uusitusta Länsi-Porin ylä-asteesta muodostettava yhtenäiskoulu olisi samantyyppinen projekti, joten kysyä voi, voisiko yksi tai kaksi ala-asteen koulua ajaa saman asian, kuin kaksi kallista yhtenäiskoulua? On selvää, että jotain on tehtävä nopeasti niiden päiväkoti- ja kouluratkaisujen suhteen, jotka ovat ilmanlaadun tai muun syyn takia terveydelle vaarallisia. Nyt on valittava, tehdäänkö riittävän tiheä pitävä palveluverkko vai suurennetaanko verkon silmäkokoa niin rankasti, että pienemmät kalat putoilevat rei'istä läpi. Reposaaren osalla todettiin, että on kohtuutonta, että yhdellä luokka-asteella on vain yksi oppilas. Tulossa olevien vuosiluokkien osalta ilmeni, että kun ykkös- ja kakkosluokkia opetetaan samassa ryhmässä, on tämän hetken tietojen perusteella pienin tulevaisuuden ryhmäkoko 7 oppilasta.