Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Kommentti: Porin koulujen kohtalosta päätetään vaalikiimassa – iskeekö valtuutettuihin jälleen influenssaepidemia?

Kaupunginvaltuusto päättää Porin koulujen tulevaisuudesta 25. päivä maaliskuuta. Siis kolme viikkoa ennen eduskuntavaaleja, jolloin kiusaus populismiin on suurimmillaan. Järjettömän aikataulun taustalla on varmaankin se, että joku on saanut päähänsä kerätä poliittisia irtopisteitä suurista kouluinvestoinneista, jotka on joka tapauksessa lähes pakko tehdä. Päätöksiä pitäisi tehdä myös sellaisista asioista, jotka ovat poliittisesti todella vaikeita. Koulujen lakkauttaminen on juuri sellainen asia. Vaakakupissa saattaa painaa ikävät talousluvut tai toisaalta vanhempien (potentiaalisten äänestäjien) räiskyvä viha. Sekin on mahdollista, että isolle joukolle valtuutettuja iskee influenssa maaliskuun loppupuolella. Viimeksi vastaava epidemia nähtiin, kun piti päättää Ahlaisten tuulivoimakaavasta. Porin kouluista akuutein lakkauttamisuhka on Reposaaressa. Muilla pienillä ja huonokuntoisilla kouluilla näyttäisi olevan vielä armonaikaa. Suuria säästöjä Reposaaren koulun sulkeminen ei Porin kaupungille toisi, vaikka opetus siellä onkin hieman kalliimpaa. Raha on tällä kertaa huono konsultti. Koulun säilyttäminen varmasti ylläpitäisi Reposaaren elinvoimaa, mutta lankeaako siitä lasku oppilaille? Lähikoulu on kieltämättä kiva ja pörröinen ajatus, mutta saavatko lapset monipuolisempaa opetusta, jos he matkustavat 20 minuuttia linja-autolla Meri-Poriin? En osaa vastata, kun en ole koulutukseltani pedagogi. Toivottavasti valtuutetut kuuntelevat päätöstä tehdessään jotakuta sellaista, joka osaa vastata tutkittuun tietoon nojaten. Lakkautetaan tai ei, niin päätös toivottavasti perustellaan mahdollisimman objektiivisesti lasten tarpeilla. Paljon enemmän Porin koko kouluverkkoon vaikuttaa se, hyväksyvätkö poliitikot sivistysjohtaja Esa Kohtamäen ajatuksen rakentaa suuri yhtenäiskoulu Pohjois-Poriin. Hintalappu on 21 miljoonaa euroa, mutta maksaa se Ruosniemen ja Toejoen peruskorjauskin. Jos yhtenäiskoulu ei mene läpi, niin koko palapeli menee uusiksi myös keskustan koulujen osalta. Ideologinen vääntö käydään suurten ja pienten koulujen välillä. Suurimmat muutosten tuulet puhaltavat lukiokoulutuksessa. Kohtamäen esitys poliitikoille on suurlukio, mutta se ei ole välttämättä ole läpihuutojuttu. Vanhojen keskustan lukioiden perinnekerhot ovat poliittisesti hyvin verkostoituneita ja pitävät kiinni omistaan. Sinänsä on jopa hieman irvokasta, että ikämieskerhot yrittävät estää kehittämisen perinteisiin nojaten. Päätökset kuitenkin koskevat nuoria. Yhden suurlukion malli on herättänyt huolta myös opettajakunnassa. Osa pelkää menettävänsä tunteja, kun oppilailla olisi parempi mahdollisuus kilpailuttaa, kenen opettajan kursseja käyvät. Joka tapauksessa suurlukion rakentaminen Samkin yhteyteen lienee poliittisesti helpompi vaihtoehto kuin Lyseon lukiolaisten siirtäminen PSYL:iin, vaikka jälkimmäinen onkin hieman edullisempi ratkaisu.