Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Tuore Alma-kysely: Keskustan alamäki kiihtyy, SDP sai pysäytettyä omansa

Alma Median tuore puoluekannatuskysely tuo lisää pohdittavaa tänä viikonloppuna Tallinnaan vaalikampanjan avausristeilylle suuntaavalle keskustaväelle. Edellisessä Alma-kyselyssä keskusta sai hetkellisen torjuntavoiton nousemalla pienen nykäyksen ylöspäin, mutta nyt kansan mielipidekyyti on vastaavasti karumpaa: keskusta on tipahtanut ensimmäisen kerran tuoreimpien Alma-kyselyiden aikana alle 15 % prosentin kannatukseen. Keskustan suosio on nyt 14,4 %, missä on pudotusta edelliseen 1,1 prosenttiyksikköä. Luku on Alma-kyselyn suurin yksittäinen muutos. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi 21,1 % kannatuksella. Alman kyselyssä kysyttiin: ”Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2019. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin juuri nyt, niin mitä puoluetta tai ryhmittymää ja sen ehdokasta äänestäisit?” Suurin osa vastaajissa nimesi edelleen SDP:n, joka jatkaa suosituimpana puolueena viime aikojen alamäkensä pysäyttäneenä. Vielä syyskuussa demareiden kannatus oli yli 22 %, mutta se ehti valahtaa jo 20,7 prosenttiin – nyt Antti Rinteen pitkän sairausloman vuoksi varapuheenjohtajiensa johdolla vaaleihin suuntaavia demareita äänestäisi tasan 21 %. Vaalien suurimman puolueen paikasta ja samalla pääministerin salkusta tiukasti taisteleva kokoomus on nyt 1,3 prosenttiyksikön päässä 19,7 % kannatuksellaan, joka ei Alman kyselyissä ole juurikaan heilahdellut. Perussuomalaiset nousee Vihreiden tuoreen puheenjohtajan Pekka Haaviston mukanaan tuoma mahdollinen lisäkannatus on käytetty loppuun, sillä vihreät on jymähtänyt tasan 13 prosenttiin, missä on eroa edelliseen kyselyyn 0,1 prosenttiyksikköä. Oppositiopuolue vihreiden ja pääministeripuolue keskustan välissä on enää 1,4 prosenttiyksikön kannatusero. Keskinäistä kisaansa käyneillä perussuomalaisia ja vasemmistoliitolla alkaa tilanne selkeytyä: vasemmistoliiton (8,9 %) kannatus menee tasaisesti alaspäin ja perussuomalaisilla (9,9 %) vastaavasti ylöspäin. Vielä syyskuussa vasemmistoliitto oli selvästi perussuomalaisia suositumpi, mutta nyt eroa on perussuomalaisten hyväksi tasan yksi prosenttiyksikkö. Pienemmissä puolueissa kristillisdemokraatit ja RKP ovat käytännössä tasoissa, sillä kristilliset on ensi kertaa Alman tuoreimmissa kyselyissä noussut yli 4 prosentin kannatukseen. Sinisille Alman kysely mittaa tällä kertaa 2,1 prosentin kannatuksen. Ryhmä ”muut”, johon kuuluu muun muassa Paavo Väyrysen seitsemän tähden liike -puolue sekä Hjallis Harkimon Liike Nyt, keräsi 2,5 % yhteiskannatuksen. Vihreät vetää muualta Alman kyselyn perusteella RKP:llä on kaikkein uskollisimmat kannattajat: 67 % RKP:tä kannattaneista piti varmana sitä, että myös äänestää puoluetta. Sen sijaan vain 32 % vihreiden kannattajista varmuudella myös äänestää vihreitä. Puoluekannan varmuus paranee vanhempiin ikäryhmiin mentäessä. Vihreillä kuitenkin on imua myös muista puolueista, sillä Alma-kyselyyn vastanneista kokoomuksen kannattajista 22 %, SDP:n kannattajista 34 % ja vasemmistoliiton kannattajista peräti 42 % ilmoitti voivansa harkita myös vihreiden äänestämistä. Kristillisdemokraattien kannattajista 21 % voisi harkita perussuomalaisten äänestämistä. Uutista korjattu 1.2.2019 kello 12.09: Näkökulmakirjoitus jutun yhteydessä on Markku Huuskon, ei Tommi Parkkosen. Kirjoittajan nimi ei alun perin näkynyt näkökulmakirjoituksen yhteydessä. Tutkimuksen on tehnyt Alma Median toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Haastattelut (1 500 kappaletta) tehtiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internetkyselyn yhdistelmänä 14.1.-28.1.2019. Puhelinhaastatteluista vastasivat Tietoykkönen Oy:n omat tutkimushaastattelijat. Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Puoluekantansa ilmaisi 76,3 % vastaajista eli 1 145 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali kaikkien vastaajien osalta (n=1 500) on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kannatusarvio-osiossa (n=1 145) suurimman puolueen virhemarginaali on 2,4 prosenttiyksikköä suuntaansa. Uutista korjattu 1.2.2019 kello 12.09: Näkökulmakirjoitus jutun yhteydessä on Markku Huuskon, ei Tommi Parkkosen. Kirjoittajan nimi ei alun perin näkynyt näkökulmakirjoituksen yhteydessä. SDP ja kokoomus kamppailevat entistä selkeämmin pääministerin paikasta kannatusten ollessa 21,0 ja 19,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen muodostajan tehtävä lankeaa hyvin todennäköisesti jommankumman puolueen vetäjän harteille, kun huhtikuun 14. päivän eduskuntavaalit on kisattu. Tällä mittausjaksolla 14.1.–28.1. nähtiin uutta dramatiikkaa Suomen politiikan huipulla. SDP:n tilanne muuttui nimittäin kertaheitolla tammikuussa, kun puheenjohtaja Antti Rinteen sairastuminen osoittautui aiemmin arvioitua vakavammaksi. Se nosti varapuheenjohtaja Sanna Marinin politiikan ykkösketjuun. Näin Marinista, joka on vasta 33-vuotias, tuli ainakin teoriassa potentiaalinen pääministerikandidaatti. Demareissa pidetään tosin selviönä, että puheenjohtaja Rinne on täydessä iskussa, kun hänen vielä helmikuun kestävä sairauslomansa on ohi. Tervehtymistä toivovat kilpailijoita myöten kaikki, mutta jännitys kysymyksen ympäriltä ei poistu ennen kuin Rinteen paluu vaalikentille on todistetusti tapahtunut. Petteri Orpon johtama kokoomus ei ole saanut Alma-mittauksessa kiinni SDP:tä, mutta Orpolla on vielä mahdollisuus nostaa puolueensa paalupaikalle ja itsensä pääministeriksi. Jos kokoomus jää toiseksi, sitä uhkaa oppositiotaival, kuten vastaavassa tilanteessa myös demareita. Näin tapahtuisi siinä tapauksessa, että niiden näkemykset eivät nappaa yhteen, ja kolmantena kyselyissä oleva keskusta saavuttaa vaaleissa edes säällisen tuloksen. Keskustalle olisi karmaisevaa jäädä alle 15 prosentin ja sillä tuloksella maaseutu-Suomen johtava puolue tuskin lähtisi mihinkään kokoonpanoon. Keskikokoisista puolueista varmimmin hallitukseen on matkalla vihreät, jolla Alma-mittauksen perusteella on edelleen mahdollisuudet kaikkien aikojen eduskuntavaalitulokseen ja yli kahteenkymmeneen kansanedustajaan. Pekka Haaviston johtama vihreät kelpaisi osaksi erilaisia hallituskombinaatiota. Puolue voi tosin pilata pelinsä lyömällä pöytään ehdottomia ympäristötavoitteita, jotka torppaisivat yhteistyömahdollisuuksia varsinkin keskusta-oikeiston kanssa. Vihreiden pätkäpuheenjohtajaakin varmempi ministerinimi, ja samalla vaalien jälkeen kaikkein todennäköisin salkun vastaanottaja, on RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson . RKP kun kelpaa oikeastaan kaikkiin mahdollisiin kombinaatioihin, jopa sellaiseen, jossa olisi puolueita muutoin vain vasemmalta laidalta. Kun tulevan hallituksen kaksi pääpuoluetta näyttäisivät nykymatematiikalla saavan 80–90 kansanedustajapaikkaa, takaa RKP:n noin kymmenen paikkaa hallitukselle jo lähes enemmistön. Tukevahko 110–120 paikkaan nojaava enemmistö rakennettaisiin nykyennusteilla todennäköisimmin vihreiden avulla. Vasemmistoliiton, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja sinisten on vaikea yltää seuraavan hallitukseen, ellei joku niistä tee aivan veret seisauttavaa tulosta. Vasemmisto saattaa saada vauhtia Esperi Caresta liikkeelle lähteneestä vanhushoivakeskustelusta ja perussuomalaiset Oulun tapahtumien nostattamasta maahanmuuttokritiikistä. Huomattavaa kuitenkin on, että perussuomalaisten edellisessä Alma-mittauksessa saama Oulu-noste ei saanut tässä mittauksessa jatkoa. Joka tapauksessa Jussi Halla-ahon perussuomalaisilla on nyt jonkinlaiset mahdollisuudet yltää 20 kansanedustajan puolueeksi, mikä antaisi sille avaimet välikysymysten tekemiseen myös yksin. Siten se saisi tulevan vaalikauden oppositiopolitiikkaan enemmän tehoja. Yksi iso kysymys on, miten Juha Sipilän (kesk) hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishankkeelle käy. Jos sote murenee tänä keväänä hallituksen käsiin, syntyy siitä aineksia koko nykyiselle oppositiolle kannatuksen kasvattamiseen huhtikuun vaaleissa.