Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Venäläis-suomalaisen kiinteistökauppavyyhden tuomiot julki: ei näyttöä törkeästä petoksesta

Helsingin käräjäoikeus antoi torstaina päätöksensä monisyisessä suomalais-venäläisessä kiinteistökauppahuijausjutussa. Asiaa käsiteltiin lokakuun loppupuolelta alkaen 20 istuntopäivän ajan. Syytteessä oli viisi henkilöä. Syyttäjät vaativat heille rangaistusta joko Venäjän valtioon kohdistuneesta törkeästä petoksesta tai toissijaisesti kolmelle heistä rangaistusta törkeästä rahanpesusta. Jutun juuret juontavat huhtikuuhun 2012. Venäjän valtio vaihtoi tällöin 64 Helsingin seudulla sijaitsevaa huonokuntoista kiinteistökohdettaan Lauttasaaressa olevaan tasokkaaseen toimistotaloon. Vaihdon arvoksi määriteltiin 9 miljoonaa euroa. Operaatiota hoitamassa oli espoolainen kiinteistöyhtiö. Sen suomalaiset vastuuhenkilöt myivät Venäjältä saamansa kiinteistöryppään saman tien eteenpäin noin 14,5 miljoonalla eurolla. Voittorahat kulkeutuivat Sveitsiin. Yksi ehdoton vankeusrangaistus Käräjäoikeus hylkäsi syytteen ja korvausvaatimuksen petosrikoksesta. Oikeuden mukaan asiassa ei esitetty minkäänlaista välitöntä näyttöä syytettyjen tekijäkumppanuudesta Venäjän valtion erehdyttämisessä. Myöskään tapahtumia koskeva aihetodistelu vuosilta 2008-2012 ei vakuuttanut oikeutta. Sen sijaan toissijainen syyte rahanpesusta hyväksyttiin osittain Venäjän valtion kiinteistöyhtiön toisena asiamiehenä toimineen henkilön osalta. Oikeuden mukaan hänen täytyi ymmärtää haltuunsa saamien 430 000 euron kauppavoittorahojen olleen peräisin rikoksesta. Hänet tuomittiin törkeästä rahanpesusta puolentoista vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kahden muun vastaajan osalta myös toissijainen rahanpesusyyte hylättiin. Lisäksi jutussa asianomistajana ollut ja kauppojen vuoksi maksukyvyttömäksi ajautunut yhtiö vaati kahdelle vastaajalle rangaistusta törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Käräjäoikeus hyväksyi syytteen. Toinen heistä sai kahden ja puolen vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen ja toinen kahden vuoden ehdollisen rangaistuksen. Vastaajat velvoitettiin korvaamaan asianomistajalle noin 1,5 miljoonaa euroa. Pääjohtaja tuomittiin Venäjällä Vyyhti on kokonaisuudessaan monimutkainen. Suomen osalta se alkoi rikosepäilyillä marraskuussa 2013, kun Suomen keskusrikospoliisi sai avunpyynnön Venäjän turvallisuuspalvelulta. Venäläisviranomaiset epäilivät, että maan ulkomaisia kiinteistöjä hallinnoivan valtiollisen FGUP-yhtiön pääjohtaja oli johtanut rikolliskoplaa. Epäilysten mukaan se oli onnistunut kahmaisemaan miljoonasaaliin kiinteistökauppahuijauksella Helsingin seudulla. Pääjohtaja tuomittiin sittemmin vuonna 2015 Venäjällä neljäksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä petoksesta. Hänen kerrottiin tunnustaneen petosjuonen. Siellä täällä ulkomaisissa kaupungeissa sijaitsevien Venäjän valtion omistamien kiinteistöjen myyminen oli sinänsä täysin laillista ja suunniteltua. Helsingin seudulla osa niistä oli jopa sotakorvausperua. Tilalle valtio halusi yhden tai muutaman helpommin hallinnoitavan ja hoidettavan kohteen. Rikolliseksi toiminnan epäiltiin muuttuneen, kun FGUP:n pääjohtaja alkoi muiden osallisten kanssa junailla asiaa niin, että tulokseksi koitui tuntuvaa henkilökohtaista hyötyä Venäjän valtion kustannuksella.