Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

"Mieleni valtasi huoli nähdessäni tuon yksinäisen huonokuntoisen miehen kotonaan" – vanhustenhoitoon saatava lisäkäsiä

Vanha mies, tyhjä katse, nojatuoli ja kotihoidon hoitaja lyhyellä käynnillä. Tämä hetki on syöpynyt syvälle mieleeni, kun kerran satuin samalle ovelle, jossa vanhuksen kotihoitaja oli juuri tullut käymään iäkkään miehen kotona. Tilanne tuli uudelleen mieleeni viime päivinä surullisten vanhustenhoidossa ilmenneiden puutteiden myötä. Muistan kuinka mieleni valtasi huoli nähdessäni tuon yksinäisen huonokuntoisen miehen kotonaan - oliko vanheneminen hänelle arvokas? Saiko hän parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon? Tuskin.  Vaikka viime päivinä puhuttaneet Esperi Caren tapahtumat tapahtuivat yksityisessä hoivakodissa, niin huoli vanhustenhoidon tilasta ei rajoitu vain näihin. Eikä tämä tapaus ole valitettavasti ainutlaatuinen. Vaikka monin paikoin vanhustenhoidon parissa tehdään pienillä resursseilla hyvää työtä lämpimällä sydämellä, niin valitettavasti kaikilta osin suomalainen vanhustenhoiva ei kestä lähempää tarkastelua. Ja se on kestämätöntä. Meidän pitää pystyä parempaan. Selityksiä ei saa olla.  Hoivakotien henkilöstömääristä on tällä hetkellä olemassa ainoastaan suositukset. Ilmeisesti suositukset eivät riitä. Joissakin tapauksissa niitä on jopa räikeästi taloudellisen voiton tavoittelemiseksi rikottu. Tästä syystä tulisi hoitajamitoitus kirjata lakiin ja lain rikkominen sanktioida.  Arvokkaan ikääntymisen takaamiseksi voimme tehdä myös muuta. Voimme esimerkiksi suosia rakentamista, jossa yhdistetään vanhusten ja lasten hoivaa. Tästä on saatu erinomaisia kokemuksia. Ylisukupolvisessa yhteiselossa on pelkästään voittajia. Voimme taata kaikille ikääntyville kunnallisten liikuntatilojen ja ohjattujen liikuntatuntien vapaan käytön hyvän toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Ja voimme myös järjestää säännölliset terveystarkastukset kuten toimimme pienten lasten kanssa neuvolatoiminnalla.  Voimme myös jokainen kysyä itseltämme, mitä voimme tehdä omalta osaltamme. Olisinko minä vapaaehtoisena valmis toimimaan yksinäisen vanhuksen ystävänä? Me jokainen voimme tehdä jotakin taataksemme kaikille hyvän ja arvokkaan vanhuuden.    Vaikka ympärillä velloo, niin annetaan myös kaikki tuki kovaa työtä tekeville hoitajille - ei ole heidän vikansa, että heitä on liian vähän. Tunnistan sen riittämättömyyden tunteen hyvin, jonka kanssa moni hoitaja päivittäin tuskailee. Annetaan heille mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Ihmisten ihmisille tekemää työtä ei mikään korvaa. Siksi tarvitaan tekeviä käsiä, kuulevia korvia ja hyviä sanoja sanovia suita nykyistä enemmän. Se on meidän vastuumme vanhuksille. Kirjoittaja on euralainen kansanedustajaehdokas (sd.) ja valtuutettu. Voimme esimerkiksi suosia rakentamista, jossa yhdistetään vanhusten ja lasten hoivaa.