Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomen hoitajamitoitus Pohjoismaiden alhaisin – professori: "Laki on vaan paperi vessapapereiden joukossa"

Suomessa hoitajamitoituksen ratkaisee raha, toteaa Turun yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori ja Helsingin yliopiston geriatrisen lääkehoidon dosentti Sirkka-Liisa Kivelä . Viime keväänä julkaistussa Hoivatyö muutoksessa -tutkimuksessa suomalaista vanhustyötä verrattiin muihin Pohjoismaihin. Vuonna 2015 muiden Pohjoismaiden laitoshoitoyksiköiden henkilöstömitoitus oli arkisin päivävuorossa 26–65 prosenttia Suomen yksiköitä suurempi. Suomessa aamuvuorossa oli yhtä työntekijää kohti 4,3 vanhusta, mutta Ruotsissa vain 2,6. Norjassa luku oli 3 ja Tanskassakin selvästi Suomea vähemmän eli 3,4. Iltavuorossa Ruotsin ja Norjan hoitoyksiköiden henkilöstömitoitus oli 49–60 prosenttia korkeampi kuin Suomessa ja Tanskassa. Vikaa arvomaailmassa ja asenteissa Suomessa ongelmat ovat Kivelän mukaan kärjistyneet sen jälkeen kun taantuma alkoi murjoa Suomea vuonna 2008, paljon enemmän kuin esimerkiksi Ruotsia. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus leikkasi vanhuspalveluista rutkasti monen vuoden ajan. Säästöt saivat suomalaisen arvomaailman vinksahtamaan. –Raha ratkaisee kaiken. Vanhukset, työttömät ja lapset ovat tuottamattomia ihmisiä eli toisarvoisia, Kivelä puuskahtaa. Suomalaiset ovat myös vanhuskielteisempiä kuin muut pohjoismaalaiset. Siihen professori hakee syytä historiasta. Suomea hallitsivat pitkään Ruotsi ja Venäjä. Sodissakin on kärsitty. –Olemme olleet toisen kulttuurin alaisia emmekä ole saaneet kehittää omaa kulttuuriamme. Meiltä puuttuu sivistyksellinen kulttuuriperinne. Tutkimusten perusteella vanhustenhoidossa ei noudateta lakia Suomessa ikäihmisten hoitoon liittyvää henkilöstömitoitusta säädellään vanhuspalvelulaissa sekä sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa. Minimimitoitus tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja vanhainkodeissa on 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Kivelä on juuri kirjoittanut vanhustenhoitoa vuosina 2010–2018 käsittelevistä suomalaistutkimuksista katsauksen, joka julkaistaan helmikuussa. –Tutkimukset dokumentoivat todella selkeästi ja yksiselitteisesti, miten huonossa jamassa vanhustenhoitomme on. Kivelä vertasi tutkimusten antamaa kuvaa hoidosta vanhuspalvelulakiin ja sen määräyksiin. –Ne ovat niin kaukana toisistaan kuin yö päivästä. Meillä ei todellakaan vanhustenhoito noudata vanhuspalvelulakia. Palveluiden valvontakin ontuu. Aluehallintovirastossa ja Valvirassa on Kivelän mukaan paljon puutteita gerontologisessa ja geriatrisessa osaamisessa. Asenteissa ylipäätään on tapahtunut suuri muutos. –Lakia ei enää kunnioiteta, se ei merkitse meille mitään. Se on vaan paperi vessapapereiden joukossa. Vanhusten kaltoinkohtelusta uhkaa tulla uusi normi Lainpykäliä sivuutetaan sekä vanhusten laitoshoidossa että kotihoidossa. –Henkilökunnalla ei ole aikaa kuin fyysiseen perushoitoon ja siihenkin huonosti, Kivelä sanoo. Vanhuksia ei ehditä kävelyttää ulkona, tarjota heille sosiaalista toimintaa tai harrastusmahdollisuuksia, pahimmillaan edes syöttää heitä. Vanhuksia myös sidotaan sänkyihin, annetaan lääkkeitä miten sattuu, nauretaan heidän seksuaalisuudelleen. Kaltoinkohtelut selviävät Kivelän mukaan muun muassa Valviran tutkimuksista ja hoitajien kyselytutkimuksista. Jos menon annetaan jatkua tällaisena, kaltoinkohtelusta uhkaa tulla uusi normi. –Silloin sallimme, että vanhuksia saa kohdella miten tahansa ja hoitaa näin. Vanhusten ihmisarvo romuttuu täysin. Kivelän mukaan vanhustenhoitoon tarvitaan lisää, korvamerkittyä rahaa ja enemmän hoitajia. Hoitajamitoitustakin on nostettava. Säästöihin pyrkivästä sote-uudistuksesta hän ei usko tulevan pelastusta.