Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Punaiset huivit haastavat keltaliivit Ranskan kaduilla – keltaliivien väkivaltaan on kyllästytty

Keltaliivit ovat marssineet Ranskan kaupunkien kaduille joka lauantain marraskuun puolivälistä saakka vaatien kurssin muutosta presidentti Emmanuel Macronin politiikkaan. Eilen sunnuntaina Pariisiin keskustaan ilmestyi kilpaileva protestijoukko. Bastillen aukiolle kerääntyi vähän yli 10 000 ihmistä, joista monet olivat sitoneet kaulaansa punaisen huivin. Tämän vuoksi joukkoa kutsuttiin nimellä punaiset huivit (foulards rouges). Punaiset huivit -liike ei arvostele keltaliivien poliittisia vaatimuksia eikä oikeutta osoittaa mieltä kaduilla. Sen sijaan se protestoi keltaliivien protesteihin liittyvää väkivaltaa. Keltaliiveihin on liittynyt ammattirähinöitsijöitä, jotka ovat tuhonneet kasapäin autoja ja kauppojen ikkunoita. Myös yhteenotot poliisien kanssa ovat olleet jokaviikkoisia. Uhkauksia ja loukkauksia –Ihmiset ovat väsyneet tiesulkuihin. Ne ovat huono juttu liike-elämälle, ja lapsia estetään pääsemään kouluun ajoissa, sanoi Alex Brun RFI-televisiokanavalle. Punaisten huivien liike sanoo, että keltaliivien liike on synnyttänyt Ranskaa ilmapiirin, jossa kynnys uhkausten ja sanallisten loukkausten latelemiseen on alentunut huomattavasti. Keltaliivien kritiikin pääkohde on presidentti Macron, jonka sanotaan suosivan rikkaita ja unohtaneen tavallisen kansan. Osa tukee Macronia Punaisille huiveille suhtautuminen Macroniin on hankala asia. –Kyllä, äänestin Macronia ja uskon yhä häneen. Keltaliiveillä ei ole mitään visiota. He haluavat vain anarkiaa, sanoi Élise , 88, Le Figaro-lehdelle. Sunnuntain marssin järjestäjistä, Laurent Soulié on Facebook-sivuillaan kehottanut punahuiveja asettumaan presidentin tueksi. Alex Brun puolestaan on sitä mieltä, että punahuivit ovat "epäpoliittisia kansalaisia". Hänen mukaansa paras tapa korjata keltaliivien aiheuttamia ongelmia on osallistua presidentti Macronin ideoimiin kansalaiskeskusteluihin. Macron on pyrkinyt vähentämään poliittista painetta suostumalla joihinkin keltaliivien vaatimuksiin. Polttoaineiden veronkorotukset peruttiin väliaikaisesti ja alimpia palkkoja korotettiin. Keskustelujen sarja Lisäksi Macron ideoi kansalaiskeskustelujen sarjan, joissa on määrä keskustella keltaliivien esiin nostamista huolenaiheista. Kaupungintaloilla pidettävissä ilmapiirin puhdistustalkoissa ei Macronin mukaan saa olla tabuja. Keskustelua voi hallituksen mukaan käydä myös netissä. Keskustelujen teemat ovat Macronin mukaan verot ja julkistalouden rahankäyttö, valtion organisaatiot ja julkiset palvelut, ekologinen muutos, demokratia ja kansalaisuus. Marcon antoi keskustelusarjalle komean ranskalaiskielisen nimen 'Grand Debate'. Hän aikoo tehdä niistä yhteenvedon, jahka debatit on käyty loppuun. Kovapintaisimmille keltaliiveille Macronin keskustelutarjous ei kelpaa. Keltaliivien lauantain protestimarssien osallistujamäärät ovat kuitenkin kääntyneet laskuun. Viime lauantai oli keltaliivien 11. toimintapäivä. Poliisin mukaan osallistujia oli Ranskan kaupungeissa yhteensä 69 000. Se on 15 00 vähemmän kuin viikkoa aikaisemmin. Keltaliivien (ranskaksi gilets jaunes) protestiliikehdintä alkoi marraskuun puolivälissä spontaanina reaktiona hallituksen päätökseen nostaa dieselveroa. Mielenosoituksia on sen jälkeen ollut joka lauantaina eri puolilla Ranskaa. Keltaiset liivit valittiin yhdistäväksi asuksi, koska Ranskan lakien mukaan sellainen on oltava jokaisen auton takakontissa. Varsin pian kaduilla alettiin osoittaa mieltä yleisesti presidentti Emmanuel Macronin politiikkaa vastaan. Macronin sanotaan ajavan uudistuksillaan bisneseliitin asiaa ja unohtaneen tavallisen ranskalaisen elinkustannusten nousun. Joulukuussa hallitus perui polttoaineiden veronkorotukset ja lupasi sadan euron korotuksen kaikkien pienituloisimmille. Protestit ovat jatkuneet. Protestipäivien aikana kymmenkunta ihmistä on kuollut, tuhansia loukkaantunut. Tuhansia ihmisiä on pidätetty. Osa keltaliiveistä aikoo hypätä politiikkaan asettamalla ehdokkaita toukokuun 26. päivän EU-parlamentin vaaleihin.