Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Mistä tietää, että uutinen on totta? – Viestinnän professori vastaa ja kertoo myös, miksi valeuutisiin uskotaan

Mistä tietää, että uutinen on totta, Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen ? –Kannattaa yrittää tarkistaa tieto eri lähteistä. Onko se julkaistu muualla, onko julkaisija luotettava, onko jutun alla toimittajan nimi? Mikä on valeuutinen ja mistä sellaisen tunnistaa? –Valeuutinen on joko osittain tai kokonaan sepitetty uutinen, joka pyrkii johtamaan lukijaa tai katsojaa harhaan. –Valeuutiset ovat osa laajempaa ilmiötä, jota ennen kutsuttiin propagandaksi. Sotapropagandassa tai poliittisesta propagandassa pyrittiin muokkaamaan ihmisten mielipiteitä. Sen avulla saatiin ihmisiä esimerkiksi vihaamaan tiettyjä ihmisryhmiä. –Nykyään propagandaa kutsutaan usein disinformaatioksi, joka on harhaanjohtavaa viestintää. Yleensä tavoitteena on mustamaalata ihmisiä, organisaatioita tai edistää jotain poliittista mielipidettä yhteiskunnassa. Joskus tarkoituksena on saada kaupallista hyötyä: mitä enemmän juttu saa klikkauksia netissä, sitä enemmän se saa rahaa mainoksista. Ketkä valeuutisia tekevät ja millaisia ne voivat olla? –Niitä saattavat tehdä jotkut valtiot, organisaatiot ja yhteisöt. –Mielipidevaikuttamista tai harhaanjohtavaa tietoa sen sijaan on monenlaista. Esimerkiksi uutisen otsikko voi olla harhaanjohtava ja kertoa jotain muuta kuin itse juttu. Kuvatekstillä voidaan manipuloida katsojan mielikuvia kuvan kohteesta tai tilanteesta. Videoita voidaan manipuloida digitaalisesti niin, että saadaan joku puhumaan asioita, joita hän ei ole todellisuudessa sanonut. Tutkimustuloksia irrotetaan alkuperäisestä yhteydestä ja yritetään tukea niillä valittuja poliittisia mielipiteitä. Miten valeuutiset leviävät? –Kun uutisia jaetaan ja luetaan sosiaalisessa mediassa, hämärtyy käsitys siitä, kuka uutisen on julkaissut. Lisäksi on syntynyt Magneettimedian tai MV-lehden kaltaisia verkkosivustoja, joissa on julkaistu paljon myös kaupallisesti tai poliittisesti motivoituja sepitteitä. Suomessa valeuutiset eivät ole kauhean iso ilmiö, sillä täällä on aika vahva luottamus perinteiseen mediaan. Miksi valeuutisiin uskotaan? –Valeuutiset menevät herkästi läpi, jos ne vahvistavat lukijan omaa ennakkokäsitystä maailmasta. Silloin hän ei välitä, onko kuva tai teksti totta vai ei. Kun hän taas lukee jostain aiheesta, josta hänellä itsellään on aivan erilainen mielipide, hän on luonnostaan kriittinen ja tuntosarvet herkkinä. Mitä pitäisi tehdä, jos törmää valeuutiseen? –Jos sosiaalisessa mediassa jaetaan jotain, jonka tunnistaa valeuutiseksi, on hyvä tapa vinkata kavereille, että virheellistä uutista ei kannata jakaa. Lisäksi siihen voi linkittää jotain taustatietoja. Millainen on luotettava media? –Pääsääntöisesti ammattimainen uutismedia, joka on sitoutunut journalismin eettisiin sääntöihin. Jos se julkaisee virheellistä tietoa, pyrkii se sen myös oikaisemaan. –Harhaanjohtavaa tietoa menee läpi myös perinteisessä uutismediassa, kun eri tahot pyrkivät vaikuttamaan toimittajiin saadakseen näkemyksensä esille. Vaikuttamista on paljon eikä sitä välttämättä aina tunnista. Se on kuitenkin eri juttu kuin varsinaiset valeuutiset. Toimittajan on suodatettava vaikuttamispyrkimykset pois. Se on vaativaa työtä. Miksi nuorten kannattaisi lukea uutisia? –Ne ovat hyviä puheenaiheita jaettavaksi kavereille ja lisäävät myös yleissivistystä. Kun seuraa uutisia, tietää, mistä maailmassa puhutaan ja mihin suuntaan se on menossa. Tällä viikolla vietetään koululaisten Sanomalehtiviikkoa, jonka teemana vaikuttaminen. Materiaaleja vaikuttamisen taitojen harjoitteluun löytyy sanomalehtiopetuksessa.fi -sivustolta. Faktantarkistuspalvelu Faktabaarin listaan on kerätty keskeisimmät asiat, joiden perusteella voi arvioida, perustuuko somessa jaettu uutinen oikeaan tietoon. Tarkista ainakin seuraavat asiat: Arvioi otsikko (Vastaako se sisältöä?) ja kuva (Kertooko se jotain muuta kuin kuvateksti?). Ole tarkkana, jos juttu on voimakkaita tunteita herättävä tai siinä on "liian helppoa" sisältöä. Perkaa sisältö. Onko juttu julkaistu toimittajan nimellä vai ilman? Miten se on perusteltu: mutu-tuntumalla vai lähteillä? Onko siinä yksi vai useampi näkökulma? Mitkä ovat motiivit? Tarkista pääväite alkuperäisestä lähteestä. Lisäksi kannattaa tarkistaa, kuka on jutun julkaisija ja löytyvätkö median yhteystiedot. Whois-haun avulla voi tarkistaa verkkotunnuksen. Lisää tietoa www.faktabaari.fi/edu. "Valeuutiset menevät herkästi läpi, jos ne vahvistavat lukijan omaa ennakkokäsitystä maailmasta." Esa Väliverronen Viestinnän professori Helsingin yliopisto