Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Satakunnan kunnat verottavat räikeästi eri tavalla – maakunnasta löytyvät niin maan löyhimmät kuin kovimmatkin verottajat

Veronmaksajien keskusliiton selvitys osoittaa, että Satakunnasta löytyvät Suomen ääripäät, kun katsotaan mitkä kunnat verottavat palkansaajaa kireimmin ja mitkä kevyimmin. Listan yläpäässä, verohalpuuttajien valiojoukossa, on ydinvoimapaikkakunta Eurajoki. Sitä kevyemmin verottavat vain Kauniainen, Espoo ja Helsinki. Pohjalta sen sijaan löytyvät Pohjois-Satakunnan kriisikunnat, Honkajoki ja Jämijärvi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Honkajoella asuva keskituloinen työssäkäyvä pariskunta maksaa vuoden aikana liki 3 500 euroa enemmän veroja ja maksuja, kuin jos he asuisivat Eurajoella. Eurajokeen vertaaminen on tosin hieman epäreilua. Ydinvoimalan ansiosta kunta on saanut jättipotin, joka näkyy kiinteistöveroissa ja siinä, että työllisyys on hyvä. Eurajoen kunnan verotuloista vain noin 60 prosenttia tulee kunnallisverosta eli asukkailta, kun muissa Satakunnan kunnissa sama lukema huitelee 80 prosentin molemmin puolin. Kiinteistövero kattaa Eurajoen kunnan verotuloista liki 40 prosenttia. Nämä Verohallinnon luvut ovat peräisin vuodelta 2017 Juttu jatkuu grafiikan jälkeen Honkajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Rauhala (kesk.) ei kaunistele tilannetta. Veroja on perittävä paljon, koska kunta on velkaantunut ja viime vuodenkin tilinpäätös tulee olemaan arviolta liki miljoonan alijäämäinen. Veroprosentti on jo Suomen korkein, 22,5. –Ei taloustilanne tällä hetkellä hyvältä näytä. Hän näkee, että kunnassa on jo tehty kaikki mahdollinen säästöjen hakemiseksi, ellei sitten palveluista karsita lisää. 1 700 asukkaan kunnassa on vielä oma lukio ja terveyskeskus. –Vanhusväestö on meillä erittäin suuri ja sote-menot isoja. Mutta sairaat ja vanhukset on hoidettava. Kunnalla on jo kokemusta kriisikuntamenettelystä, kun vuonna 2014 valtiovarainministeriö otti sen selvitykseen. Kuntaa velvoitettiin säästämään niin, että seuraavina vuosina jokaisen tilinpäätöksen olisi pitänyt olla 306 000 euroa ylijäämäinen. Siihen ei ole päästy. Rauhala näkee, että tavoitteet olivat niin utopistisia, ettei niitä pystytty täyttämään, vaikka henkilökunta on kutistettu minimiin ja verot ovat tapissa. Honkajoella on työpaikkoja, mutta niissä käydään töissä myös oman kunnan ulkopuolelta, jolloin verotulot valuvat muualle. –Kankaanpäästä on 20 minuutin ajomatka, se ei ole monelle työmatka eikä mikään. Jämijärvi joutui niin ikään kriisikuntien joukkoon vuonna 2017. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ari Uusi-rasi (kesk.) vastaa toimittajan puheluun traktorin ratista lumitöiden lomasta. Maanantaina on valtuuston iltakoulu, jossa kunnan asioita käsitellään. Veroprosentti on Jämijärvellä sama kuin Honkajoella, 22,5. Edellisessä tilinpäätöksessä päästiin niukasti plussalle, mutta seuraavina vuosina sama tuskin onnistuu. –Kyllähän sen jokainen tietää, että säästöjä haetaan ja kipeitä päätöksiä joudutaan tekemään, jos halutaan pysyä itsenäisenä kuntana, Uusi-rasi sanoo. –Tuskin tässä on ihan heti varaa veroäyriä laskea. Eikä kyllä nostaakaan! Kuntalaisilta on välillä tullut palautetta veroprosentista, mutta Uusi-rasi ei muista kuulleensa varsinaista pottuilua. Yleensä ihmiset ymmärtävät, mikä kunnan tilanne on. Vuosikymmenen alussa selviteltiin myös Parkanon, Kankaanpään ja Jämijärven kuntaliitosta, joka ei kuitenkaan toteutunut. –Nyt ei ole tunnusteluja, mutta ainahan ovet pitää olla auki joka suuntaan. Kriisikuntien tilanteeseen perehtynyt valtiovarainministeriön virkamies Markku Mölläri on hieman pahoillaan siitä, että köyhien kuntien kireää verotusta riepotellaan mediassa. –Kriisikunnathan tekevät aivan oikein. Kun taloutta tasapainotetaan, kaikki keinot on oltava käytössä. Kunnilla on eri strategioita talousasioissa. Kun raha ei riitä palveluiden järjestämiseen tai investointien toteuttamiseen, voidaan lähteä joko veronkorotusten tai velanoton tielle. Isoissa kunnissa ja kaupungeissakaan ei välttämättä enää voida paukutella henkseleitä onnistuneesta taloudenpidosta, kun suuret investoinnit toteutetaan velkarahalla. –Esimerkiksi Jämijärvi ei suhteellisesti ole kauhean velkainen. Ministeriö arvioi kriisikuntien tilannetta seuraavan kerran kesäkuussa. Jos kunta on jo kertaalleen ollut arviointimenettelyssä, se voi joutua sellaiseen uudestaankin. Yksi keino ovat myös kuntien pakkoliitokset, mutta sille tielle ei lähdetä kevyin perustein. Kriisikunnille sopivia kumppanikuntia ei ole aina helppoa löytää.